Lukuelämyksiä
Arvostelut 2008

Luen joka päivä Saarnivaaran Raamattua. Se on ns. vanha käännös korjattuna painoksena alkuperäisemmän käännöksen mukaan.

Kronologinen Raamattu puolestaan on uusi käännös, jossa on Raamatun kirjat aikajärjestyksessä. Sitäkin luen joka päivä; siitä tulee oivalluksia, joita en löydä vanhasta välttämättä, vaikka enemmän pidän edellisestä.

Virtoja erämaassa on päivähartauskirja, josta olen ammentanut usein lohdutusta. Lisäksi on muitakin hartauskirjoja, mutta tätä luen eniten.

Luen joka päivä Saarnivaaran Raamattua. Se on ns. vanha käännös korjattuna painoksena alkuperäisemmän käännöksen mukaan.

Kronologinen Raamattu puolestaan on uusi käännös, jossa on Raamatun kirjat aikajärjestyksessä. Sitäkin luen joka päivä; siitä tulee oivalluksia, joita en löydä vanhasta välttämättä, vaikka enemmän pidän edellisestä.

Virtoja erämaassa on päivähartauskirja, josta olen ammentanut usein lohdutusta. Lisäksi on muitakin hartauskirjoja, mutta tätä luen eniten.

Luen joka päivä Saarnivaaran Raamattua. Se on ns. vanha käännös korjattuna painoksena alkuperäisemmän käännöksen mukaan.

Kronologinen Raamattu puolestaan on uusi käännös, jossa on Raamatun kirjat aikajärjestyksessä. Sitäkin luen joka päivä; siitä tulee oivalluksia, joita en löydä vanhasta välttämättä, vaikka enemmän pidän edellisestä.

Virtoja erämaassa on päivähartauskirja, josta olen ammentanut usein lohdutusta. Lisäksi on muitakin hartauskirjoja, mutta tätä luen eniten.

Tämän kirjailijan tuotantoa olen paljon lukenut ja pohtinut. Siinä on paljon sellaista mitä en allekirjoita, mutta hän kykenee kuvailemaan elämää laaja-alaisesti kuitenkin. Miten hän keksiikin niin monenalaisia ihmiskohtaloita! Tosin aina toistuu sama vastakkainasettelu: köyhä-rikas, tyhmä-viisas, alhainen-ylhäinen, kunniallisuus-kunniattomuus.

Kirja kertoo Raamatunkäännöstyöstä Papua Uudessa-Guineassa. Näkökohta on pääasiassa miten eri raamatunkohdat puhuttelevat ihmisiä, jotka eivät ole koskaan kuulleet Jumalan sanaa. Joosefin tarina oli huippusuosittu. Kun Potifarin vaimo-lurjus saattoi Joosefin ahdinkoon, ihmiset aivan vimmastuivat. Kirja kertoo myös, miten ihmeellisesti Jumala auttoi löytämään oikeita vastineita sanoille, joita ei kyseisessä folopien kielessä tunnettu. Todella hyvä lukukokemus!

Kirja kertoo hämäläisestä naisesta, jonka mies jättää. Nainen lähtee pohjoiseen töihin ja käy läpi samalla hylätyksi tulemistaan. Mukava välipalakirja. Hiljaisuutta ja kauniita maisemia.

En muista edes kirjan nimeä, mutta halusin kertoa vain, etten todellakaan lue kaikki kirjoja, jotka lainaan. Kirjan ei tarvitse olla hengellinen, mutta se ei saa olla tyhmä. Tai kirjoittajan ajatukset eivät saa olla vastoin järkeäni.

Tämä aloittamani kirja vaikutti hyvältä; lyhyitä juttuja oli julkaistu jossain lehdessä. Siinä kuitenkin tehtiin tyhmäksi esim. vanha kirkkorukous: että Jumala varjelisi pahalta äkkikuolemalta. Siinä selitettiin pois moni hyvä ja oikea asia.

En pitänyt kyseisestä kirjasta, enkä siis lukenut sitä pariakymmentä sivua pitemmälle.

Luin tämän kirjan loppuun, vaikka se ei hirveästi minua miellyttänytkään. Luin sen siksi, että siinä oli myös omaan lapsuuteeni tuttuja muutoksia kuvattuna selkeästi. Miten vaatemuoti muuttui, kampaukset muuttuivat, väki siirtyi kaupunkeihin.

Valitettavasti kirja oli myös ikävän realistinen kuvaus ja osui jossain määrin omaan nilkkaanikin. Kaikki hengellinen oli kuvattu ikävänä, kielteisenä. Ehkä olisin itsekin kuvannut asiat noin joskus. Kuitenkin uudestisyntymisen kokeneena, uuden elämän saaneena, en ajattele asioista kuten kirjoittaja kuvasi. Sikäli kuvaus jäi kesken, jäi vääristynyt kuva elämän kokonaisuudesta.

Verrattuna esim. Cooksonin kirjoihin tämä oli epäromanttinen, vaikka kaikenlaista rakkautta kuvattiinkin. Romantiikka ei ole seksikohtauksia tms vaan tunteen kuvausta enemmän, minun mielestäni. Odotin että kirjassa tulisi esiin enemmän lämpöä ja läheisyyttä nimen perusteella.

Ajan kuvaus ja muutokset yhteiskunnassa oli hyvin kerrottu.

Kirja on Avain Raamattuun -sarjasta, ja erittäin hyvä lukukokemus. En ole aiemmin lukenut kirjoittajan mielipiteitä, mutta tykkäsin tyylistä kovasti: humoristinen, ihmisläheinen ja myös oman mielipiteen esille tuova. Se teki kirjan eläväksi.

Tein kirjan pohjalta monta mahtavaa oivallusta, ja kirjoitin jopa mielipidekirjoituksen. Jahka se julkaistaan jossain, se ilmestyy "kirjoituksiini".

Voi miten ihana lukuelämys juuri tähän tilanteeseen. Cookson on todellinen romantikko! Ja näköjään minä myös. Tarina kertoo 15v tytön selviytymisestä 9 sisaruksen kanssa, kun vanhemmat kuolevat. Miten kunniallisuus ja rehellisyys kuitenkin lopulta johtivat hyvää lopputulokseen vaikka elämä olikin luovuttamista ja uuvuttavaa. Parhaita kirjailijan kirjoja, tai sitten vain itselleni sopiva sauma lukea tämä!

Kirja kertoo erään miehen tarinan. Uskosta luopumisen ja paluun Jumalan yhteyteen. Ehkä vähän rasittavia paluut nuoruuden hullutteluihin, mutta realistisen tuntuinen; hyvä lukukokemus.

Kiva kirpparilöytö. Tajusin vasta lukiessani, että tämä on jotain nuorten sarjaa, mutta ihan kiva ja selkeä luettava. Hauskoja yksityiskohtia, kuten esim. kuvaus Baalin palvelijoiden uhraamisesta: - Sadan kilometrin päässä kissakin putosi puusta, kun meteli oli niin kova : )

Aivan ihastuttava kirja lähetyskutsun Kiinaan saaneen nuoren naisen elämästä. Kirjan on kirjoittanut tytär, ja kuvaus onkin aika paljon lapsen näkökulmasta, eikä esim. perheen isästä ole paljonkaan kerrottu. No, isä olikin aina melkein lähetyslaivalla, ja kerrankin 11kk Kiinassa, kun muu perhe oli muualla. Mutta Taivaan Isä piti huolta Annasta ja hänen 5 lapsestaan ihmeellisesti.

Jos minusta voitaisiin sanoa kuten Anna Yrjölästä vanhuudessa, niin olisin onnellinen! Hänestä sanottiin, että hän oli uskollinen.

Tavallaan kevyt, mutta ei kuitenkaan. Aluksi en kovin innostunut lukemastani, mutta loppua kohti kirjassa oli paljon ideaa. Kirjoitan Vapaapäivä-ajankohtaisessa tästä kirjasta joitakin ajatuksia.

Äidin tehtävä ei ole helppo. Tässä kirjassa vielä oli kyseessä isosisko, joka joutui äidin saappaisiin, ja suurta vastuuta kantamaan. Hän hoiti sen hienosti, ja painotti valtavasti tunteiden osoittamisen ja hyväksynnän merkitystä. Hyvä lukuelämys ja monia tärkeitä ajatuksia, vaikka puuttui se tärkein eli kristillinen näkemys. Se tuli esiin ainoastaan huumeisiin ym. hörähtäneessä veljessä esiin, joten ei tuonut myönteistä näkemystä.

Aiemminkin lukemani rauhoittava ja hoitava kirja. Yksinäisen naisen mietteet tuntuvat myös omiltani ja hoitavat. Lähetin huonommuuden tunteet saavat täyttymyksen Jeesuksen täydellisyydessä: kelpaamme tällaisenaan!

Olen vasta kolmasosan lukenut. Kirja on hyvä ja täynnä asiaa. Kirjassa ei ole Jesajan kirjan teksiä, joten Raamattu täytyy olla auki samalla, jos haluaa seurata tekstiä. Tosin kirja selittää niin hyvin, ettei se ainakaan itselleni ole tarpeen(=laiska), ellei sitten välillä tee mieli tarkistaa, millaiseen kohtaan selitys viittaa.

Tässäkin selityksessä Eskelinen saa oman persoonallisuutensa esille, ja se tuntuu vain positiiviselle, sillä kirja on\"paksua" tekstiä, ts. vaikeaa asiaa.

Tätä kuvattiin parhaimmasta päästä olevaksi Cooksonin kirjaksi romanttisuuden suhteen ja olihan siinä sitäkin. Mutta ehkä pidän kuitenkin enemmän hänen kirjoistaan, joissa köyhä tyttöparka näppäryydellään päihittää jonkun kartanonherran ja rikkaan mamsellin, ja pääsee elämässä eteenpäin.

Tässä kirjassa oli tosin mielenkiintoinen pointti sellainen, että rehellisyys ja totuus palkittiin, mutta mikä laulaen (=lue pelurin hommissa) tuli, se viheltäen(= samalla lailla) meni.

Kirja kertoo koulun rehtorin elämän kaatumisesta monien vastoinkäymisten kautta. Päähenkilö on Job, nykyajan versio Raamatun Jobin kirjasta. Työtoverien kanssa käydään keskustelu raamatullisen tarinan mukaan, ja lopputuloskin on vastaava.

Varsinkin alkuosa oli mielenkiintoinen, sillä se herätti ajatuksia, mitä Jobin elämä voisi nykyään olla. Lopussa miesten keskustelu oli niin korkealentoinen, etten meinannut pysyä mukana. Keskustelu sukellusveneeseen liittyen oli mielenkiintoinen. (helmikuu)

Parhaita hengellisiä kirjoja mitä olen lukenut! Tämä on otettava jatkuvaan lukemistoon. Syvällinen, vaikuttava, helppotajuinen vaikka joka lause on asiaa.

Suosittelen lämpimästi, sille joka tahtoo uskonsa kasvavan, ymmärryksensä lisääntyvän.

Olipa hyvä kirja! Itkin moneen otteeseen sitä lukiessani. Silloin kirja on hyvä!

Kirjassa kerrotaan Kansan Raamattuseuran historia sillä se on hyvin pitkälle myös M.T:n elämäntarinaa, koska hän oli sitä perustamassa ja mukana vuosikymmenet.

Mielenkiintoista lukea eri toimintapisteiden synnystä ja muista vaiheista. Tiilikainen on ollut mies paikallaan. Hänestä sai aidon, rehdin ja vilpittömän kuvan. Aaltonen on todella luonut hyvän kuvauksen sekä Tiilikaisesta että KRS:n vaiheista. Suosittelen.

Löysin tämän ikäneidon kirpparilta, ja tosi mukava lukukokemus olikin. Tarina kertoo nuoren naisen parin kuukauden kesäpestistä Lapissa. Jostain syystä nämä luonto-Lappi-mökki -kirjat lepuuttavat hermoja ja antavat hyvän olon kokemuksen. Niin tämäkin kirja raikkaudellaan.

"Väärä oppi vie kristityltä ilon". Siinä yksi syy, miksi Paavali kykeni iloitsemaan uskomattoman kauheissa oloissa: hänen oppinsa oli oikea ja se kesti kaikki koetukset. Ilo Herrassa oli hänen väkevyytensä. Siinäpä itsellekin opeteltavaa.

Tämän kirjan olen lukenut usein. Jos jostain teoksesta voidaan sanoa, että se on kaunis, niin tämä on sitä. Jälleen itkun kanssa luin.

Kirja ei kaunistele ihmisen raadollisuutta, mutta Jumalan sanan ja armon kautta elämästä löytyy tasapaino ja kerran perillä oikeudenmukaisuus ja vastaukset asioihin, jotka eivät selviä täällä.

Kirja on tositarina nuoren norjalaistytön muutosta Amerikkaan, avioitumisesta ja elämisestä pastorin vaimona ja lastensa sekä muidenkin yksinäisten äitinä.

Suosittelen lämpimästi tätä lukemiseksi kenelle tahansa.(maaliskuu)

Myrskyluodon Maijan kirjoittaja on elänyt itse "Maijan elämän". Hän menetti kaksostyttövauvat 4 tunnin ikäisinä. Mies ja poika, n. 21v hukkuivat kalastusreissulla. Yksi poika jäi, 15v, joka oli mukana etsimässä isää ja veljeä - näitä ei löydetty. Sitten 26 vuotta myöhemmin tämäkin poika hukkuu. Hänen ruumiinsa löytyy ja voidaan haudata.

Kirjailijan kerronta on toivon täyttämää. Harvinaisen seesteistä ja Jumalaan luottavaa. Helppoa lukea sikäli. Suosittelen jokaiselle.

Miinan lähetyskokemuksia seitsemän vuoden ajalta; ennen lähtöä ja sen jälkeen. Oikein mukava ja helppolukuinen kirja.

Jumala puhui tai vahvisti itselleni erään asian tämän kirjan kautta, mutta kerron sen ajankohtaisessa, kun ja jos ehdin.

Suosittelen! Muistetaan Miinaa esirukouksin ja hänen tulevaa kenttäänsä!

Sanansaattajien lähetti Kroatiassa kertoo lähetystyöstään ja elämästään. Tosi hyvin kirjoitettu, hauskasti ja valaisevasti. Suosittelen. Ihana lukukokemus.

Tämänkin kirjan olen lukenut ainakin pariin kertaan. Hyvä kirja puhuu aina uudestaan vaikka sen lukisi monta kertaa.

Tässä naislähetti kertoo perheensä elämästä Tansaniassa, sen iloista ja surusta hyvin lähituntumalta. Itkin ja nauroin tätä lukiessani.

Kirjoittaja kertoo hyvin suorasukaisesti omista puutteistaan ja kuinka Jumalan armo lopulta on se, joka tekee työtä vajavaisten ihmisten keskellä. Hyvä mieli tällaisesta lukukokemuksesta.

Jälleen kerran perehdyin armolahjoihin, ja siihen mitä ne ovat, ja miten ne ilmenevät. Tämä kirja on erityisen hyvä siihen.

Kirja on Päivän kustantama. Jumala puhui minulle tämän tekstin kautta.

Toinen kerta tätä kirjaa. Valtava lukuelämys. Jumalan väkevä ase Kiinassa, Intiassa ja Afrikassa. Viimeiset 13 vuotta hän oli viidakossa julistamassa evankeliumia, ja vaimo teki työtä tiettäväksi Englannissa. Uusia lähettejä lähetettiin koko ajan lisää.

Tuli selväksi, että työ ei ollut ihmisen varassa, sillä se vain kasvoi Studdin kuoltua.

Uskomaton elämä suuren Jumalan varassa. Suosittelen todella.

Kirjoitan tästä kirjasta Ajankohtaisessa, ja luin taas kertaalleen läpi. Jumalan teot ovat ihmeellisiä ihmisissä, jotka Hän saa käyttöönsä kokosydämisesti.

Luen tosi mieluusti näitä lähetysaiheisia kirjoja. Jos jollakin on hyviä lukuvinkkejä aiheesta, niin otan vastaan!(huhtikuu)

Tämä oli helppo ja miellyttävä luettava. Olen lukenut aiemminkin samaa sarjaa, mutta tämä oli paras. Vaikka kirjassa oli kovaa uurastusta, siinä oli myös kerrottu lomahetkistä, joten itsekin jaksoin lukea, ja pääsin lomalle kirjan päähenkilön kanssa!

Suosittelen.

Taas meni yö lukiessa. Mielenkiintoinen juoni. Surullista että joku voi olla niin ilkeä kaikille syystä, että kokee tulleensa hylätyksi. Kirjan ote oli mielenkiintoinen ja mukaansa tempaava, vaikka siinä ei varsinaisesti ollut mitään erityistä. Kaksi nuorta naista etsi juuriaan, ja löysivät lopulta. Monenlaista mahtui elämään.

Kirja kertoo jatkoa Austenin Ylpeys ja ennakkoluulo -kirjalle. Oli aika rasittava ja pitkästyttäväkin kirja. Elisabethin ennakkoluulot ovat niin naurettavia ja aivottomiakin, että ärsytti! Mutta olin lukemisen tarpeessa, joten tuli se luetuksi kuitenkin. Tulee vain mieleen, miten varsinkin naisen mielikuvitus laukkaa pilviin eikä siihen tarvita mitään faktaa.

Kerttu kirjoitti oman ja miehensä Taunon elämästä. Liekö Kerttu vielä elossa? Lienee satavuotias pian, enkä ainakaan ole kuullut hänen kuolleen. Sielunhoitajana hän on ollut kerran minullakin, kauan sitten.

Kirja oli oikein mielenkiintoinen. Kyllä ihminen saa valtavasti aikaan, kun toimii Jumalan johdatuksessa, Pyhän Hengen kuljettamana. Ainakin Tauno on saanut ja myös Kerttu. Suositeltava kirja, ja rohkaiseva.

Pidin tästä kirjasta oikein paljon. En tiedä miksi kirjan eka osa ei sytyttänyt, mutta nämä kaksi seuraavaa ovat antaneet minulle paljon. Olen oikein rentoutunut kirjan parissa. Sain myös erään tärkeän oivalluksen liittyen meidän uskovien raadollisuuteen ja erääseen omaan kokemukseeni liittyen. Näin Jumala vastaa meille milloin minkäkin kautta. Jospa jopa romaanin!

Kaikesta en pitänyt tässä kirjassa, mutta puhuttelevaakin oli. Esimerkiksi kirjan 30v opettajanaisen vanhempien osa. Vanhenevat vanhemmat, muuttuneet luonteet, huolet ja suru tyttären elämästä, joka ei mennyt kuten he olisivat toivoneet.

Samoin pienen kyläyhteisön nurkkakuntaisuus oli hyvin kuvattu.

Mukava välipala oikeilla arvoilla. Voi mahdoton kun tykkään lukemisesta!

Jotenkin masentava kirja. Yhtä pettämistä ja kevyilyä. En tiedä miksi oikeastaan edes luin loppuun, mutta piti kai varmistaa, että naispolo kuitenkin pääsi naimisiin lopulta. Jotain ihmissuhdejuttuja kirjassa tosin oli, ja kirjassa oli onnellinen loppu.

Ehkä elämä on monella tällaista?! Ilman Jumalan tuntemusta kovin köppästä. Ja monella sen jälkeenkin?!

Jälleen kerran luin tämän loistavan kirjan. Se kertoo kummallisesta Normanista, kylähullusta, josta tulee uskovalle naapurille haaste. Hän alkaa opettaa Normania, mutta käykin toisin päin.

Kirja on erinomainen kuvaus ihmisen raadollisuudesta. Norman kykeni nauttimaan kaikesta kuin lapsi. Hän suhtautui luottamuksella jokaiseen ihmiseen riippumatta aikaisemmista kokemuksista päinvastoin kuin me yleensä teemme. Tositarina. Suosittelen ehdottomasti!

Tosi kaunis kuvaus rakastumisesta ja rakastamisesta. Kuvaus on sijoitettu Ahvenanmaan karuun ympäristöön.

Vaikka mies osoittautuikin epäkäytännölliseksi ja on toisten mielestä laiska, vaimo ei suostu panettelemaan tätä toisille, vaan puolustaa. Puolisoitten rakkaus kestää kovat paineet, vaikka usein vaimon täytyy kaivaa virsikirjasta vihkikaava esiin, ja rohkaista itseään: myötä- ja vastoinkäymisissä...

Puolisoita yhdistää rakkaus ja kunnioitus, mikä on harvinaista nykyään. Senkin takia kirja oli ihanan raikas lukukokemus. Suosittelen todella!

Aivan mahtavan lohduttava ja rohkaiseva, nostattava elämänkerta Myrskyluodon Maijan kirjoittajalta. Kaiken menetyksen hän kykenee ikään kuin kääntämään voitoksi. Tai Jumala sen on tehnyt hänen kohdallaan niin että hän kykenee siihen. Suosittelen lämpimästi tätäkin kirjaa!

Illan kahvinjuonti kostautui ja valvoin yöllä. Niinpä lukaisin tämän ennenkin lukemani kirjan. Ihmeellinen selviytymistarina Petroskoista syyskuussa Suomen Lappiin reilussa viikossa kolmen tyttären ja raskaana olevan vaimon kanssa. Rohkaiseva. Rehellinen kuvaus miten ihmisen omat voimat ja luottamus loppuu, mutta Jumalan ei. Suosittelen!

Kirja vahvisti erään Raamatun sanan: Viisi on ihmeellistä... miehen askeleet neidon luo tms.

Toivo Rapeli meni naimisiin 81 vuotiaana 39 vuotiaan Ullan kanssa, ja he rakastivat toisiaan syvästi. Ulkopuolisina me ihmettelemme usein, mitä joku voi nähdä jossa kussa, mutta rakkaus on jotain enemmän kuin me ymmärrämme.

Hyvä kirja, päiväkirjamerkintöjä.(toukokuu)

Yksinhuoltajan Taru-tytön elämää. Kuinka hän voitti vihansa. Ihan mukava kirja. Ihmissuhteita. Koulukavereita, uskon löytyminen, 16 vuotiaan ajatuksia ja mietteitä.

Sanoisin, että hyvin kirjoitettu kirja. Siinä oli romantiikkaa, jännitystä, hyviä henkilökuvauksia, kulinarismia ja kaunista Etelä-Ranskaa sekä merta ja huvipursia.

Lainasin kirjan kuvien takia. Vanhoja, pieniä punaisia mökkejä ja saunarakennuksia. Kirja olikin hyvä kuvien osalta, ja oli siinä kivaa karjalan kieli paikoitellen mummon puhumana. Se samoin oli inhimillistä, kun poika liikuttui muistellessaan äitiään veljen tyttärelle.

Surullista taas kerran oli mummon arvoton arvomaailma, shamanismi, luonnonuskonto, jota mummoparka harrasti, vaikka mielestään tietysti hänellä oli "välit kunnossa" yläkertaan. Miten moni luulee niin, mutta huomaa tulleensa petetyksi, kun on uskonut valheeseen eikä evankeliumiin: Jeesus Kristus on tullut syntisten sovittajaksi, eikä Jumalan tykö pääse omilla ansioilla. Kaikenlainen omatekoinen uskonnollisuus kadottaa ihmisen.

Erinomaisen hyvä kirja. Siinä kerrotaan vuodenkierto lampaiden elämästä, joka on samalla psalmin 23 tarina. Ihmeellisiä yhteyksiä on paimenen ja lampaan välillä ja ne ovat suoraan verrannollia Jeesuksen, todellisen Hyvän Paimenen ja ihmislapsen välillä. Suosittelen ehdottomasti!

Sattumoisin osui tämä kirja käteeni kirjastossa. Olipa erityisen puhutteleva! Kirjassa kerrotaan kahdesta uskollisesta aviopuolisosta, joiden puolisot eivät olekaan uskollisia.

Kirja puhuu itselleni kiltteyden vaarasta. Joka myötäilee toisen toiveita eikä tunnista omiaan, on vaarassa! Tulisi tahtoa ja haluta myös itse, eikä elää toisen kautta. Pidin hyvänä kirjana.

Adlerilla on virkistävä tapa kuvata ihmisiä. Ihania maisemia, luontoa, ruokaa ja ihmisiä, sekä rakkautta ja romantiikkaa.

Kirja tosin kevyt ja hyvin maallinen ja jännityksetön. Tällaisia ihmiset lukevat; ne eivät vaadi mitään ponnisteluja. Voisi aikansa paremminkin käyttää...

Nivalalaisen kirjailijan ja toimittajan viides kirja. Romaani parikymppisen tytön seurustelusta ja elämästä.

Kirjassa käytiin syvällistä pohdintaa elämästä ja vaikeuksia käsiteltiin. Itse jäin kaipaamaan hengellistä ulottuvuutta, joka tuli kyllä mummun elämässä esiin. Hengellisyys ei kuulu kuvioihin nyky-Suomessa välttämättä mitenkään, joten tämä oli sikäli keskimääräisen nuoren elämän kuvausta, ja tuttua suurelle osalle.

Erityisen herkullinen oli mummun kuvaus, sekä matka Karjalaan mummun ja poikaystävän kanssa mummun synnyinseutua katsomaan. Kerronta liikutti mieltäni ja siinä oli tuttuja elementtejä.

Toistamiseen luin tämän kirjan. Hietamiehen varmaa tyyliä. Tapahtumat 1913-16 välisenä aikana Venäjältä Pietarista lähinnä, hovinaisen elämäntarinaa. Mielenkiintoinen tietysti. Jotkut ne osaa kirjoittaa!

Mielenkiintoinen perhetarina. Tytär katoaa ensimmäisellä partioleirillään. Vanhempien ristiriidat keskenään ja naisen vanhempien kanssa. Tytön selviäminen ja urheus. Lapsen viisaus. Monia hyviä asioita tässä kirjassa. Inhimillisyyttä.

Olen vasta lukemassa tätä uutta kirjaa, ja olen aivan innoissani.

Jokaisen on löydettävä lahjansa. Tarvitaan rohkeutta, uteliaisuutta ja sisäistä paloa olla luova.

Kirja päättyy:
"Jokainen voi tehdä oman pienen osuutensa maailman parantamiseksi. Naiset ja miehet ovat vastuussa siitä, miten lahjansa käyttävät. Lahjakkaimmilla on suurin vastuu, suurimmat mahdollisuudet tuhota ja pelastaa."

Suosittelen!

Ihan mukavaa luettavaa, kun kerrotaan kauniista maisemista, hyvistä ruuista ja rakastavaiset saavat toisensa, ja kelmit ansionsa mukaan. Viihdekirja, valitettavasti kovin syvällistä en nyt jaksa. (Raamattu on asia erikseen!)

Tämä nainen osaa kirjoittaa aina jännittäviä tarinoita. Kiva seurata eri kirjailijoiden tyyliä kirjoittaa. Jotain samaa aina löytyy kirjailijan tuotannosta.

Luin tämän läpi. Sekä uusi että vanha testamentti on jaettu 365 osaan eli vuodessa helppo lukea läpi. Tietysti VT:n osiot ovat pitempiä, kun se on pitempi kirja. Mielenkiintoista se, etten ole hoksannutkaan aiemmin, miten jotkut osat on kerrottu useaan kertaan Raamatussa. Tässä ne ovat peräkkäin, joten ei voi olla huomaamatta.

Uusi Testamentti. Tulipa jälleen kerran luetuksi; saa taas aloittaa alusta, ja miettiä, millä systeemillä nyt lukisi : )

Kirjailin sankarit ovat temperamenttisia, sisäisesti vahvoja ja epäperinteisellä tavalla kauniita. Heissä on jotain sisäistä paloa ja voimaa. Vaikeuksia heillä riittää myös kasapäin ja suvun vihaa.

Ehkäpä sen takia pystyn usein samaistumaan kirjailijan keskushenkilöihin.

Lainasin saman tien kaikki kolme sarjan kirjaa. Muistikuva kirjoista oli, että kannatti lukea. Hyvän kirjan lukee mielellään uudestaan, enkä pettynyt.

Kirja kertoo kahden suvun vaiheista, karjalaisen ja eteläpohjalaisen, sekä kahden nuoren liitosta, jonka jälkeläinen kirjailija on.

Kirja kuvaa isovanhempien elämää reilu sata vuotta sitten. Todella mielenkiintoista.

Kirjassa on myös inhimillinen näkökulma punaisten ja valkoisten taisteluihin.(kesäkuu)

Kirjan nimi tulee siitä, että marraskuulla ennen talvisodan puhkeamista kannaksella vuokot kukkivat yllättäen. Muutenkin kirjassa kuvataan, että vuosi ennen sodan syttymistä luonnon merkit olivat sellaisia, että vanha kansa sanoi niiden ennustavan sotaa.

Maaliskuussa esimerkiksi oli ukonilma.

Hyvä kirja, todellinen ajankuvaus. Kirjailijan oman perheen vaiheita; itse hän on kirjan lopussa aikuinen, opiskelunsa juuri Helsingissä aloittanut.

Aloitin eilen ja päätin tänään tämän kirjan. Voi mahdoton, miten paljon sain tästä kirjasta!

Vahvistui se, että jokainen ihminen tarvitsee jonkun, joka välittää - miksi elää ellei kukaan välitä. Me ihmiset tarvitsemme toisiamme.

Jos voisin tällä elämänkokemuksella olla 25v nyt, niin opiskelisin erityisopettajaksi kenties. Voin samaistua kirjoittajan persoonaan: ole ihminen ihmiselle, välitä, rakasta, älä hylkää.

Oikein ihana kolmas osa ja päätös sukukirjalle.

Suosittelen lämpimästi tätä sarjaa. Luin sen toistamiseen. Monen sukupolven elämänkertaa, surullisia ja iloisia asioita kerrottu lämpimästi ja aidosti. Ihana lukukokemus.

Kuvaus useamman sukupolven ajalta, miten valinnat johtavat uusiin valintoihin, sekä huonot että hyvät.

Pidän todella Cooksonin kyvystä saada lukija eläytymään kirjan henkilöihin. Yksi parhaita tässä lajissa.

Sikäli harmillista, että kirja oli näin pitkä; kotihommat kärsivät; )

Elämäkertateos. Huovinen sai inspiraation Kärsämäen elämäntarina-akatemiasta, esikoisteos.

Mielestäni kirja on kirjoitettu mielenkiintoisesti. Sitä on helppo lukea väliotsikoiden takia. Kuvia oli jonkin verran, ja ne olivat tekstin yhteydessä, ja se teki sujuvaksi lukemisen ja antoi elävyyttä tekstille.

Hiukan häiritsi jotkut kirjoitusvirheet, mutta minä olenkin nipottaja niiden suhteen: (

Erityisen syvällinen kirja ei ole, mutta kerronta on sujuvaa ja tarina kiinnostava. Ja miksi sen pitäisi olla syvällinen; sehän kertoo elämäkerran, ja varmasti täyttää sen tehtävän hyvin.

Oli aika avuton nuorten kirja. Ihmeen mitään sanomaton. Kyllä sen jaksoi lukea, ja siinä kerrottiin ihanista maisemista, mutta minkäänlaista syvyyttä ei ollut. Jostain syystä luin kuitenkin, joten ei se ihan huono ollut.

Toinen kirjastosta ostamani kirja oli niin surkea, etten jaksa lukea loppuun asti. Katsoin loppua, mutta ei siellä tapahtunut mitään oleellista viimeiselläkään sivulla. Olikohan se Talvi Ravennassa tai jotain sellaista.

Vanhan testamentin loppu tulee luetuksi nopeasti, kun tekee mieli päästä loppuun. Tykkään tästä käännöksestä. Tämä on 1933 vuoden painoksesta kieli ja käännös korjattuna.

Äskettäin suomennettu. Cookson kirjoittanut yli sata romaania. Hän eli Englannissa 1906-1998. Kirjoja käännetty 14 eri kielelle, joten se kertoo jotain kirjojen suosiosta.

Lainasin tämän eilen, ja pitihän se ahmaista yötä myöten kokonaa.

Komea kiharatukkainen mies palaa lentokoneensa mukana, mutta jää henkiin. Hänen päänsä on kuin musta kurpitsa. Nenä, kulmakarvat, silmäluomet palavat.14 vuoden aikana tehdään n. 50 leikkausta. Myös kädet palavat. Hän valitsee jäädä elämään, vaikka voisi mennä Jeesuksen mukaan: vaimo ja 3 lasta tarvitsevat häntä. Hänestä tulee todistaja!

Tässä kolmas teos, josta löydän paljon vertaistukea ja samaistumiskohteita elämäämme. Rohkaiseva, uskoa vahvistava. Koen johdatukseksi, että nappasin tämän 30 sentin kirjan fidasta.(heinäkuu)

Ilmeisesti omaelämäkerta. Eikka, syntynyt 1926 joutui nuorimpana ikäpolvena kesken aloittamaansa Sortavalan seminaaria sotaan mukaan. Erittäin hyvä ajankuvaus.

Opiskelut jatkuivat Raumalla ja lopulta Kajaanissa.

Ilmi tulee myös joidenkin opettajien nurja ja väheksyvä asenne siirtolaisiin.

Sain vahvistusta sille, miksi en pidä monien miesten kirjoitustyylistä: rivoa ja rumaa välillä, olkoonkin todellista. Jotain kauniimpaa, yhtä todellista voisi kertoa sen sijaan. Muuten oikein hyvä kirja.

Mielenkiintoinen romaani. Kuolemansa edellä oleva "matroona" haluaa selvittää isänsä perintöasian. Ihan mukavaa luettavaa.

Nuori nainen lähtee opettajaksi Amerikassa syrjäseudulle, jossa ei kaivata ulkopuolisia. Ihana kuvaus nuoren ihmisen kasvusta uskossa vaikeuksien keskellä, ja toisaalta huumorista ja käytännön vinkeistä elämässä.

Olen lukenut aiemminkin. Hyvässä hengellisessä kirjassa on antia ja opetusta moneksi lukukerraksi. Aina oppii uutta, koska oma elämäkin kulkee eri vaiheita. Suosittelen.

UT. Lukaisinpas jälleen läpi ja aloitin uuden kierroksen. Aina vähän eri lukusysteemillä.

Tein tämän kirjalöydön Nivalan kirjaston poistomyynnistä. Jemmasin 33 kirjaa kympillä(kassillinen). Olen lukenut aiemminkin tämän vanhahkon, hienon kirjan. Olisi kiva saada edellinenkin osa, tosin olen sen joskus saanut luettavaksi jostain.

Tarina sijoittuu 1800-luvun Skotlantiin, ja mainitaanpa siellä Aberdeenin satamakin(Terhin kotikaupunki viime talven).

Kirjailija on kirjoittanut n. 50 teosta; en tiedä, montako on suomennettu. Mahtaisiko niitä saada jostain - hankkisin mielelläni!

Neljäs painos jo tätä kirjaa, enkä ihmettele. Päiväkirjamerkintöjä vuoden ajalta. Suomalaisnaisen, varhaiseläkkeelle jääneen, mökkielämää Unkarissa, Itävallan rajalla. Olen lukenut aiemmankin kirjailijan kirjan, ja suosittelen sitäkin.

Herkullisia ilmaisuja kirjassa, kuten "naaman restauroiminen" sekä "ruhonsa liottaminen kylpylässä"!

Piti hakea kakkososa kirjastosta heti, vaikka olen tämänkin tosiaan lukenut ennenkin. Oikein mukava lukukokemus. Kristilliset romaanit ovat suurenmoista luettavaa parhaimmillaan!

Nuori tyttö varttuu naiseksi karulla vuoristoseudulla ja löytää elämänsä miehen. Lavantautikin jyllää seudulla.

Tämän kirjan löysin kirjaston poistomyynnistä 20 sentillä jälleen, ja olipa todella hyvä kirja! Luultavasti olen lukenut tämän joskus aiemminkin, mutta nyt se tuli oikeaan saumaan minulle. Sitä paitsi kirjoittaja oli keväällä pitämässä saarnan tv 7:n lähetyksessä, jossa olin itsekin mukana, joten sikälikin oli mukava tutustua henkilön elämään.

Rehellinen kuvaus meidän uskovienkin raadollisuudesta. Erittäin hyvä lukukokemus.

Aivan mahtava lukuaarre löytyi kirjaston poistomyynnistä Nivalasta. Tässä puhutaan juuri siitä, mitä olen viime aikoina pohtinut: kristittyjen yhteydestä.

Jeesus Kristus on hän, joka yhdistää meidät kristityt. Meillä voi olla ja on paljon eriäviä mielipiteitä, mutta yhteinen Isä taivaassa. Jos siis tahdomme taivaaseen, meidän tulee rakastaa veljiä ja sisaria, joilla saattaa olla eri näkemys kuin minulla tai omalla hengellisellä järjestölläni.(elokuu)

Luin toistamiseen tämän kirjan, ja itkun kera kuten kunnon kirjat luetaan! Minua puhutteli nyt se, että Jumala sallii joskus Jumalan ihmisten loukata toista uskovaa sen takia, että loukattu karaistuu ja vahvistuu, eikä murru taisteluissa ja tulevissa koitoksissa.

Ihmismielen mukaan ketään ei saa loukata tms. mutta Jumalan koulussa on omia sääntöjä, joita emme aina ymmärrä. Ei jää jalustalle muuta kuin Jumala, ja hän onkin ainoa, joka sinne kuuluu. Kiitos Markku Vuoriselle tästäkin kirjan tekemisestä, ja ennen kaikkea Jumalalle, mitä hän voi saada aikaan!

Väkevä todistus Jumalan voimasta on tämän kirjan sisältö. Herätysseuran kirjapaino Suolahdessa on painanut tämän kirjan, joka kertoo 1100 -luvulta lähtien ulkomaalaisten hengenmiesten elämäntarinat. Viimeisenä on Billy Graham, joka täyttää 90v tänä vuonna. Todella suosittelen perehtymistä tähän kirjaan, tai kyseisten henkilöiden historiaan(mm. Wyckliffe, Spener, Bunyan, Booth jne.)

Erinomaisen monipuolinen, syvällinen ja realistinen kirja rukouksesta. Asiaa on käsitelty joka puolelta. Uusia, raikkaita ajatuksia, mutta kuitenkin täysin Raamatun hengessä. Ei mitään ylihengellistä. Suosittelen lämpimästi.

Kirjan kuvauksen eri ihmisten tilanteista toivat elävyyttä kirjaan. Se ei siis ole vain mikään tietoteos.

Erinomaisen hyvä kirja tanskalaisen opettajanaisen uskoontulosta ja tehtävän löytymisestä Jerusalemista. Jumala rohkaisi minua tämän kirjan kautta. Tottahan olen lukenut tämän monesti ennenkin...

Ihan hyvä kirja Raamatun naisten elämästä. Toi uusia ajatuksia, esim. Mikalista, joka oli lopulta hyvin alistettu eikä saanut rakkautta Daavidilta ilmeisesti, vaikka kahdesti kerrotaan kuinka hän rakasti Daavidia.

Lais puolestaan rakasti Mikalia, mutta Daavid halusi Mikalin takaisin. Naisen osa ei ole ollut koskaan helppo!

Tämä on oma vanha kirjani, ja itkien luin jälleen tämän syvällistä sanomaa. Suosittelen jokaiselle etsijälle, joka haluaa lukea rohkaisevaa ja rehellistä tekstiä siitä, miten Jumala vastaa rukouksiin ja pitää huolen lapsensa tarpeista.

UT. Luin läpi ja aloitan taas uudestaan : ) (syyskuu)

Erinomainen kuvaus lapsen elämästä aarniometsässä 17. ikävuoteen asti, ja sen jälkeen Sveitsissä. Ihminen ei koskaan täysin toivu kulttuurishokista. Häneen jää ikuinen ikävä sinne missä ei enää asu. Tämä on varmasti lähetyslasten uhraus, jonka heidän vanhempansa tekevät heidän puolestaan. Ja kuitenkin se kannattaa, sillä "näkyvät ovat ajallisia, mutta näkymättömät iankaikkisia." Suosittelen! Kirja on ns. Loistopokkari

Kesti 90v saada Raamattu Tiibetin kielelle, ja kuitenkin se tapahtui juuri oikeana ajankohtana. Ihmeellinen kertomus Jumalan johdatuksesta ja kutsusta kääntää Raamattua ja tehdä hänet tunnetuksi kaikille kansoille. Suosittelen.

Kirja alkaa kuvauksessa Jokisen perheen 5 vuoden ajasta Pietarissa. Alku on hiukan epäröivää, mutta kunhan kirjoittaja pääsee Pietarin, Moskovan ja koko venäläisen kulttuurin, musiikin ja kirjallisuuden kuvaukseen, niin alkaa sellainen kirjallinen lento, että huomasin todella kaiken tuon olevan kirjoittajan sydäntä lähellä.

Kun olin lasteni kanssa 10v sitten Pietarissa nuorten ryhmän mukana, meidän oli tarkoitus tavata Jokisia, mutta en muista enää, miksi se ei toteutunut.

Hyvä kirja kulttuurin ystävälle!

Kirja kertonee kirjailijan omasta lapsuudesta ja nuoruudesta Rautavaaralla. Mielenkiintoista historiallista kerrontaa samalla. Pidän Pursiaisen tyylistä kirjoittaa ihmisistä.(lokakuu)

Sota-ajan kuvausta kirjailijan omasta elämästä vaikean anopin ja pienen lapsen kanssa, kun mies lähtee sotaan. Lisäksi nuorelle vaimolle jää kaupan pito, eikä hän hallitse sitä vielä. Sota ja köyhyys vaikeuttaa kaikkien elämää. Ihmisen raadollisuus tulee selvästi esiin, ja myös hengellinen etsintä, Jumala-yhteyden löytyminen ja elämisen vaikeus. Hyvä kirja.

Hyvä kirja Eilasta, joka lähti maailmalle sota-ajan kynnyksellä. Miehen kaatuminen sodassa, lapsi ja uusi avioliitto sotalesken kanssa. Vähän turhan pitkä osuus kirjassa oli aviomiehen kuolemaa edeltävästä ajasta. Nyt en olisi jaksanut sellaista lukea, mutta jossain toisessa tilanteessa tosi levollista, syvällistä ja rauhoittavaa tekstiä. Tämäkin edullinen kirpparilöytö kirjastosta, 20 senttiä.

Tämä kirja on erittäin hyvä kuvaus nuoren pariskunnan elämisestä maalla, siirtymisestä kaupunkiin, että lapset saadaan kouluun ja isäkin käy koulua vielä 3v ammattia varten. Kirjassa kuvataan perheen äidin tuntoja, hengellistä kypsymistä, naapuruussuhteita, menetyksiä ja suruja sekä iloja.

Tervehenkinen ja raitis kirja. Todella ihana lukukokemus. Luin toistamiseen.

Mielenkiintoista lukea jatkoa Katriinan ja hänen perheensä elämään. Minua koskettaa aina, kun luen Jumalan uskollisuudesta omiaan kohtaan: Katriinan perhekään ei jäänyt pulaan taloudellisessa ahdingossa eikä muissakaan, vaikka joutuivatkin monenlaista kohtaamaan.

Katriinan tausta on perihelluntailainen, mikä on minulle vierasta. Tärkeintä on kuitenkin usko Jeesukseen Kristukseen, syntiemme sovittajaan ja Luojaamme Jumalaan sekä Pyhään Henkeen, eläväksi tekijään.

Odotan jatkoa sarjalle! (marraskuu)

Lukaisin uutuuskirjan pikavauhtia, kun se oli pikalainassa :)

Ihan hyvä lukukokemus jälleen, vaikka kirjassa oli nyt paljon sellaista, joka ei niin itseäni kiinnosta.

Se oli myös uutta L.H:n kirjoittamana(en muista aiemmin törmänneeni), että hän kertoi kolmesta miehestä, jotka nukkuivat samassa sängyssä jne. ja laittoi kirjan päähenkilön kovasti arvostamaan heidän elämäänsä. Tarve mielistellä lukijoita, vai oma mielipide?! No, minuun se ei tehnyt hyvää vaikutusta.

Kirja kertoo sortokauden ajasta eli v. 1911 tapahtumista Imatralla ja siellä päin. Mielenkiintoisia asioita, inhimillistä, raadollista ihmiselämää. Ritikanrannan ihmiset valitettavasti jäävät taka-alalle tässä kirjassa, ja se on harmi. Idyllistä kerrontaa heistä aiemmissa osissa.

Tämä kirja oli neljäs Imatra-sarjan kirja.

Olipa mielenkiintoinen kirja. Se kertoo 1400-luvun Suomesta. Selibaattiluopauksen tehnyt pappi rakastuu kasvattityttäreensä, viettelee tämän ja tekee paatuessaan paljon muutakin syntiä.

Kirjan eräs avainkohta oli mielestäni, kun pappi luuli tappaneensa meidon sulhasen, mutta kävi ilmi vuosien jälkeen, ettei tämä ollutkaan kuollut. Silloin viha ja katkeruus nousivat miestä kohtaan, sillä pappi oli syyttänyt itseään liiasta ankaruudesta. "Ihminenhän alkaa paatuessaan, pyytämättä ja saamatta anteeksiantoa jostakusta rikkomuksestaan, erityisesti vihata sitä lähimmäistään, jolle on tehnyt vääryyttä." s. 189.

Saan jatko-osan kirjalle, ja taidanpa paneutua siihen viikonloppuna.

Jatkoa edelliselle. En ole innostunut luostariajatuksesta, mutta olen sitä mieltä, että aina on opittavaa. Vain muutaman kirjan olen jättänyt lukematta huonouden tähden. Siis niistä, jotka olen aikonut lukea.

Tässä oli paljon hyvää. Mm. se tuotiin kirjassa esiin, että luostariin on turha paeta syntistä elämää pakoon. Perisynti asuu ihmisen sisällä. Joka luulee olevansa synnitön, ei ole joutunut kiusaukseen! Emme ole murhaajia kenties siitä syystä, että Jumala armossaan on varjellut meidät sellaisesta. Hyvä kirja, vanhahtava, mutta ihminen on sama kautta aikojen. Ei mitään uutta auringon alla.

Kaunis tarina, vaikka aika surullinen!

jk. Otavan kustantama. Nykyisin hengellisillä kirjoilla omat kustantajansa. Kertoo jotain ajastamme!

Riikonen kertoo 10v työrupeamasta sairaanhoitajana Afrikassa, syrjäisessä Kenian Kapedon kylässä. Kirja on mielenkiintoinen ja myös hauska, vaikka siinä on myös paljon tietopuolista asiaa, eikä vain omia kokemuksia. Itse asiassa enemmänkin ehkä yleistä kuin ihan henkilökohtaista tietoa.

Riikonen kuvaa, kuinka hän sai kerran krokotiilin munan haudottamistyön, ja sanoi, että se sopi hänelle, sillä kätilön työ sivuaa jotenkin tuotakin synnyttämistä. Ja kun krokotiilinpoikanen syntyi, se olikin hänellä kotieläimenä 3kk, kunnes livisti.

Lukaisin tämän kirjan päivässä. Itkun kanssa. Todella koskettava, puhutteleva ja tunteita myös liikuttava. Arvelinkin, että Riikonen kykenee kirjoittamaan vaikeasta aiheesta niin, että lukeminen ei ole raskasta tai teksti katkeraa.

Riikonen kertoo isästään, joka teki itsemurhan, kun kirjoittaja oli vasta 3kk ikäinen sikiö äitinsä kohdussa. Isäkin oli vain 27v kuollessaan.

Suosittelen kirjan lukemista jokaiselle! Se antoi ajattelemisen aihetta. Mm. se puhutteli, kuinka jonkun ihmisen vihainen tai torjuva katse viestitti pojalle vuosikausia: isä on vihainen, isä hylkäsi. Jumala kuitenkin paransi pitkän prosessin kautta.

Riikonen kirjoittaa hellyttävästi omista 4 lapsestaan ja suhteestaan heihin. Sellainen, jolla ei ole ollut omaa isää ja on tuntenut sen kipeästi, pystyy olemaan läsnä omille lapsilleen, koska tietää, miten tärkeää se on!

Tuttu kirja ennestään, nyt se puhui minulle profeetallisella tavalla. Rehellinen, aito, tavallinen suomalainen nainen. "On lähdettävä, kun on lähtemään pantu."

Hyvä lukuelämys!

Englantilainen kirjailija elää Italiassa ja tässä kolmannessa kirjassaan hän kertoo miesystävänsä ja tämän perheen kanssa vierailustaan suvun luona Etelä-Italiassa.

Mielenkiintoista kirjassa on erilainen kulttuuri ja tavat. Ohessa on paljon sellaistakin, mikä ei kiinnosta minua, mutta odotan kuitenkin jatkoa.

Kirjan loppu oli ihana. Siinä vanha nainen odottaa paluuta miehensä luokse matkan jälkeen. Hän on nähnyt kotiseutunsa 25vuoden jälkeen nyt, mutta koti on pohjoisessa miehen luona, jonka kanssa hänet pakotettiin naimisiin nuorena tyttönä. Hän tahtoo mennä huolehtimaan miehestään. (joulukuu)

UT. Jälleen kerran sain luetuksi.

Kuivat jaksot kasvattavat hengellistä voimaasi, sanotaan kannessa, jossa on erämaan kuva. Luin kirjan toistamiseen ja suosittelen näitä Beveren kirjoja. Raittiita, raamatullisia, rohkaisevia ja opettavia. Tästä sain jälleen paljon hyvää hengellistä ravintoa ja opetusta.

Ostin kirjaston poistomyynnistä kolme kirjailijan kirjaa, ja luin ne kaikki viikonlopppuna. Kotona havaitsin, että ne ovat isotekstisiä, mutta sitä helpompi niitä oli lukea.

Kirjoissa kerrotaan aina rempseästä nuoresta neidosta, joka panee tuulemaan työssä sekä miesmaailmassa. Kirjan arvot ovat vielä terveitä tuohon aikaan, vaikka kautta aikojen on ollut "niitä tyttöjä, joita hakkaillaan ja niitä, joiden kanssa mennään naimisiin". Näiden kirjojen päähenkilöt ovat tietysti jälkimmäistä lajia.

Vertauksia kirjoissa käytetään tosi paljon ja ne ovat hauskoja. Ei tule vaikutelmaa, että niitä olisi etsimällä etsitty, vaan ne sopivat.

Jos joku kaipaa kevyttä mutta hauskaa luettavaa, niin suosittelen lämpimästi. Joskus on väsynyt, ja haluaa lukea vain saadakseen ajatuksilleen tuuletusta.

Ks. edellisen kirjan selitys.

Tämä kirja voisi kertoa vaikkapa minun sukuni naishahmoista, itsestäni, Terhistä, Tarusta, Anusta, Annasta...

Ks. edellisten kirjojen selitys. Nuori savolaisneito joutuu opettajaksi pohjanmaalle, ja se on suuri muutos! Tulee vastaan yöjuoksut ja ihmisten erilaisuus muutenkin. Riemullista luettavaa, ja vaikka vanhaa tekstiä, se ei ole "lapsellista", vaikka ajan kuvaus kertookin vanhoista ajoista tietenkin.

Valtonen on mestari käyttämään vertauksia ilman, että niistä tulee haetun oloisia. Ne sopivat tyyliin. Olen iloinnut todella näistä vanhoista kirjoista, joita olen ilokseni lukenut. Kirjan sankarittaret ovat aina reippaita, tehokkaita nuoria naisia. Vrt. edellä. Suosittelen!

Itsenäinen jatko aiemmin lukemalleni Vastatuuleen -kirjalle. Ajan kuvaus. Kertoo nuoresta opettajasta vuoden 1947 paikkeilla. Siihen aikaan Kajaanissa alettiin suunnitella 6-vuotisen koulun jatkamista vielä vuodella.

Ihan mielenkiintoinen kirja.

Tämä kirja on oikein sopiva jouluaattona lukaista: stressi ja väsynys pääsevät purkautumaan oikein kunnolla, kun saa nauraa itsensä kipeäksi. Sen verran päättömiä sutkauksia tosielämästä kirjanen kertoo. Tässä esimerkkejä:

- Alaraajoissa todetaan 1,5 m pituusero.
- Puhelimessa normaalipainoinen, 161sm,64kg. Keskikaljan ystävä on, jota ei kuitenkaan käytä.
- Tänä aamuna potilas mennyt vessaan. Tuolloin tullut kumma tunne siitä, että on ollut siellä aikaisemminkin.
- Kaikessa huokailussaan potilas tekee sympaattisen vaikutelman.

Aika kevyt välipalakirja, rempseä, iloinen tyyli kirjoittajalla.

Kevyt välipalakirja väsyneelle ihmiselle.

Lisää samaa lajia, sopivaa lomalukemista, kun aivot ovat narikassa ;)

Luin toistamiseen tämän mainion kirjan. Ikäiseni nainen lähtee omalla autolla parin naisihmisen kanssa Suomesta ajamaan Bangladeshiin, aikana jolloin naiset eivät muutenkaan autoile, ainakaan noissa maissa.

Sain toivoa, että ehkä minullakin on elämässä vielä tehtävää :)

Kirja kertoo siitä, miten ihminen voi Jumalan johdatuksessa tehdä melkein mitä vain, mutta hän tarvitsee NÄYN. Raatikaisella oli näky, ja hän toteutti sen, kiitos siitä Jumalalle.

Tällainen kirja vahvistaa uskoa hyvään Jumalaamme. Suosittelen, jos saatte käsiinne.