Lukuelämyksiä
Arvostelut 2023

Mielenkiintoinen luettava.
Lähestyvä sota v. 1913 luo varjonsa kirjan henkilöiden elämään. Agnes toimii isänsä kaupan myyjänä, vaikka toivoisi elämältään paljon enemmän. Hän on käytännössä vastuussa koko kaupasta kuten myös siskonsa elämän järjestämisestä. Löytää hän sentään itsekin onnensa. Sekä keuhkotauti että sodan runtelemat ihmiset ja kuolemat varjostavat elämää, mutta onni ei ole kiinni ulkoisista asioista.

Aluksi en meinannut päästä kirjan alkuun, mutta kohta se jo imaisi minut mukaansa.
Kirja kertoo erään perheen tarinaa, tai oikeastaan kahden perheen ja heidän läheistensä. Mitä mustasukkaisuus saa aikaan parisuhteessa pahimmillaan ja miten se myrkyttää elämän, pyrkii omistamaan toisen kokonaan. Ja mitä se vaikuttaa lapseen, kun tämä joutuu elämään syyllisyyden ja pelon ilmapiirissä.
Kirja on lämminhenkinen ja inhimillinen, oikein hyvä lukukokemus. Yritänpä löytää muitakin kirjailijan kirjoja kirjastosta. -Tämän sain anopin hyllystä.

Tämä muistutti jossain määrin kirjailijan toista kirjaa, nimittäin tässäkin mustasukkaisuus oli sairaalloisen paha, ja vaikutti raskaasti parisuhteeseen, mutta lopulta jotain hyvääkin seurasi.
Raikas tarina, erilainen, ei ennalta arvattava. Vasta lopussa selvisi moni asia. Pidin kirjasta.
Kirjassa oli 30v naimisissa ollut leskirouva. Hän oli miehensä toinen vaimo ja äitipuoli kahdelle murrosikäiselle näiden äidin kuoltua. Kirjan leskirouva oli piristävä, suoraselkäinen. Kirjan juonta on vaikea lyhyesti kertoa, sillä se oli polveileva ja tarinassa oli monia käänteitä. Suosittelen: itselleni tämä tarjosi uusia ajatuksia nimenomaan mustasukkaisuuteen: se lienee sairaus, kun se on liian voimakas.

Enpä muistanut tätä lukeneeni, mutta ei haittaa. Hyvä kirja. Mikä sitoutuminen ja osaaminen kirjan päähenkilöllä olikaan! Hän oli menettänyt tyttärensä syövälle ja sen jälkeen aviomies oli lähtenyt. Niinpä hänelle jää työ, jota hän tekee koko sydämestään, kuten siihenkin asti, sillä hän oli luvannut leskiäidilleen, kun tämän lääkäripoika menetti henkensä sodassa.
Mutta henkiä menetetään, kun joku toinen lääkäri ei osaa niin hyvin, luulee enemmän kuin tietää, ja päähenkilön on kestettävä nämä turhat kuolemat. Vaikea osa.
Mutta lopuksi tulee myös onnea ja iloa; kolme paljon menettänyttä ihmistä saa kukin takaisin yhtä paljon kuin ovat menettäneetkin.

Olipas jännittävä kirja lopulta. En meinannut töihin ehtiä, kun oli pakko lukea.
Kotiopettaja menee opettamaan englantia ranskalaiselle 9v kreivipojalle, joka asuu ramman setänsä ja tämän vaimon luona. Vanhemmat ovat kuolleet.
Pojan henki on useamman kerran vaarassa, kotiopettaja saa varjeltua pojan. Rammalla sedällä on aikuinen poika, ja tämä ja kotiopettaja rakastuvat. Juoni on hyvin monimutkainen ja sekava, mutta kyllä siitä selvän saa lopulta.
Ihan mukava lukukokemus.

Aateliselämää 1700-luvulta.
Kirja kertoo historiallisista ihmisistä, joiden ympärille kirjailija on luonut puitteet, jotka voisivat olla olleet mahdollisia. Lisäksi kirjassa esiintyy fiktiivisiä henkilöitä ja tietenkin paljon kirjailijan luomia luonnekuvia ja tapahtumia.
Ihminen ei ole muuttunut. Kateus, ahneus, himokkuus on ollut tuttua aikojen alusta. Kirja on sikäli aika masentava, sillä syviä ihmissuhteita ei paljon ole. Annan avioliitto on kuvattu rakkaudelliseksi, mutta hiukan epätodelta se vaikuttaa sikäli, että mies on jokaisen helman perässä aivan kuin pakotettuna - ehkä onkin.
Mielialaani tämä ei oikein nostattanut, mutta aika nopeasti kirjan kuitenkin luin, joten ei se toki huono ole - rankka ajan kuva kuitenkin.

Sattui kaksi aika synkkää kirjaa peräkkäin; (tämän luin ennen Hakoisten Annaa.)
25v Susan ottaa yhteyttä isoäitiinsä isänsä kuoleman jälkeen; viimeksi he ovat tavanneet, kun Susan oli 6-vyuotias. Susanin äidin kuollessa tapaturmaisesti isä vei tytön pois ja yhteys katkesi.
Taustalla on runsaasti synkeitä tapahtumia, ja aika varhain voi aavistaa, mitä on kenties tapahtunut Susanin äidin kuoleman yhteydessä, mutta vasta kirjan lopussa selviää, kuka on se katalin, joka on monen onnettomuuden takana.
En ole varma, mitä pidin tästä kirjasta, mutta en jätä sitä jatkossa hyllyyni. Ei se toki huono ollut tämäkään, mutta paljon ikäviä asioita, vaikka loppu onkin oikeastaan harvinaisen ihana.

Kirjailija on lahjakas! Teksti on soljuvaa, helppolukuista. Tosin en jaksanut täysin lukea erästä kansanopistossa tapahtunutta keskustelua, mutta muuten juoni eteni hienosti.
Kirja kuvaa kolmea sukupolvea, äidistä tyttäreen ja tämän tyttäreen. 1852-luvulta 1920-luvulle. Teos alkaa vaikuttavasti, kun viisi tytärtä lähtee Vöyriltä kävellen Helsinkiin töihin Vaasan palon jälkeen, kun työtä eikä ruokaa ole. Kaksi heistä jää jo matkalle, toinen kuolemaan, toinen menossa naimisiin talon isännän kanssa, kun emäntä on kuolemaisillaan... Kolme tyttöä selviävät Helsinkiin ja heistä yhden elämää lähdetään seuraamaan.
Upeaa kerrontaa. Hyvä kirja!
Selväksi tulee, että jokainen valitsee tiensä eikä se ole aina sama kuin minkä vanhemmat haluaisivat valita tyttärelleen, mutta kukin kulkee omaa tietään ja sen mukaan, mitä on valinnut.

Luemme Mongolian matkoja yhdessä Sepon kanssa. Tai oikeammin Seppo lukee minulle iltaisin ja onpa mahtavaa vain kuunnella ja eläytyä samalla sisältöön. Todella mielenkiintoista. Mailis on tarinnankerronnassa välitön ja aito, teksti on mukaansa tempaavaa!

Maailmansota on puhkeamassa. Lontoossa vauraat Tennantin tytöt ovat eläneet suojattua elämää. Toinen heistä on järkevä ja jalat maassa, toinen ei. Perhe lähettää tytöt Itavaltaan näkemään maailmaa sen jälkeen kun nuorempi tytöistä on käyttäytynyt holtittomasti.
Sodan alta toinen pääsee takaisin kotiin, toinen ei suostu lähtemään vaan jatkaa elämäänsä unelmoiden.
Kirja jättää auki monta kohtaloa, mutta lukija voi itse jatkaa tarinaa.
Kohtalaisen hyvä kirja.

Koskettava romaani. Kertoo perheestä, jonka koti huutokaupataan, että isä saa lunastettua veljensä vapaaksi Suomen veljessodan jälkeen. Muutetaan suon laitaan, rakennetaan elämä sinne. Lapsia kuolee.
Perheen pojat säästyvät sodassa kuolemasta, mutta taudit jylläävät, miniä menehtyy, vävy alkoholisoituu.
Mirjami on perheen tytär. Hänen rakkaustarinansa alkaa talvisodan puhjettua ja päättyy sulhasen kuolemaan - ei sotaan vaan tuberkuloosin kautta itsemurhaan.
Kirjan lopussa Mirjami menee naimisiin. Hänen kuvauksessaan uudesta elämästä on jotain hyvin koskettavaa, vaikkakin hänen tilanteensa oli erilainen kuin omani enkä koe tuolla lailla:
"Nyt kun olen unohtanut hänet, elämä tuntuu kevyemmältä, huolettomammalta, tyhjemmältä. Kaikki liittyi häneen niin monta pitkää vuotta ja jäljelle jäi vain unohtamisen pakko. - - Sinun jälkeesi minä elin niin kuin ihmiset elävät, mutta aina, kun ikkunalaudan posliinikukka tiputti raskaan, valkoisen kukintonsa lattialle, minä havahduin ja tunsin sinut."
- Luulen, että joku muukin leski voi tunnistaa itsensä noiden sanojen kautta.
-

Luulin lukeneeni aiemmin, mutta en kai ole merkannut - tai sitten en ole edes lukenut!
Kirjassa oli hyvää se, että nuori nainen suhtautui vanhoihin ihmisiin arvostavasti ja huomioon ottavasti.
Sivukadulla sijaitsi nappikauppa, jonka Saskia sattumoisin huomasi. Kaksi ikäneitoa omisti kaupan, ovessa oli lappu, että palkataan työntekijä. Se sopi kondiittorille siihen saumaan hyvin ja niin hän tutustui muihinkin kadun asukkaisiin, jotka olivat omaperäisiä kaikki. Toki rakkauttakin oli ilmassa heti alusta lähtien ja ajan hengen mukaan sitä tehtiin, mikä mieleen tuli ja huvitti.
Kirja oli lämminhenkinen ja pirteä.

Todellisuuspohjainen romaani 1800-luvun Ahvenanmaalta. Annaa elämä kohteli ankarasti, mutta Jumalan apu oli konkreettista ja todellista.
Tämä kirja puhutteli minua tosi paljon. Suosittelen, jos saat käsiisi! Tämä tuli Arin äidille antamieni kirjojen palautuksessa minulle ja aion lukea tämän toistekin. Kertoo siitä, miten Jumala toimii ihmisen kohdalla.
Kovin on vajavaista tämä oma elämäni, sen huomasin kirjaa lukiessani. Ja vajaaksi se jää jokaisella.

Lapin sota 15.9.-1944 - 27.4.1945
Tämän jälkeen saksalaiset olivat Suomen vihollisia ja heidät piti ajaa pois. Monet suomalaiset naiset tekivät töitä Saksan armeijalle. Osa naisista seurusteli tai sai lapsen saksalaisille, osa oli vain töissä, ei ollut "saksalaisten huora".
Kirja on hyvin selkeä ja riisuttu kaunistelusta. Osa naisista otti syanidia siinä vaiheessa, kun Saksa hävisi sodan ja joutui lähtemään Norjasta, jossa nämäkin kirjan naiset olivat töissä siihen asti. Osa joutui kai vankileirille, miten lie kohdelluksi - ei hyvin kuitenkaan. Näiltäkin kirjan naisilta leikattiin pää kaljuksi - häpeäksi heille. Sen jälkeen näitä 10:ntä lähdettiin viemään Hankoon leirille, mutta matkalla kuski päästi heidät vapaaksi. Suomen puolelle päästyään puolet naisista lähti jatkamaan matkaa jalan ja heistä kirja kertoo.
Karu kirja, hyvä lukea kuitenkin.

Kirjan toinen osa. Tämä oli todella mielenkiintoinen vaikkakin karmea, sillä se kertoi toisen maailmansodan kauheudesta. Kolmen nuoren naisen valinnat 1914-1918 ovat hyvin erilaiset, mutta kukin toimii kykyjensä ja arvojensa mukaan.
Erittäinen hyvä kirja!
Tilasin tämän kaukolainana, kun ei sitä enää löytynyt meidän kirjastosta.

Olipa jotenkin karmea kirja. Otin sen kirjaston vaihtohyllyltä. Teksti oli pientä ja sitä oli paljon. Juonikin oli edeltä arvaamaton, mutta paljon raaempi kuin olin osannut odottaa.
Ehkä voisi sanoa, että rakastavaiset saivat lopulta toisensa, mutta todellisuudessa sellaisen jälkeen, mitä Emma koki edellisen yli 20 vuoden aikana, ei voi elää tasapainoisesti.
En yritäkään kertoa juonta, se oli polveileva, mutta ruoskat-nimi tulee siitä, että Emma oli sirkuksessa ja osasi käsitellä ruoskia ja veitsiä ja ne hän peri isältään, kun jäi täysin orvoksi 7-vuotiaana.