Kirjoittanut: Valtonen, Hilja
Julkaistu: 1923
Suosikki: Tämä kirja kuuluu suosikkilistalleni
Arvostelut yhteensä: 10 kpl
Olen lukenut ennenkin. Mutta sen jälkeen tutustunut vasta näihin pohojalaisiin. Ihan mukava kevyt kirja. Pakko lukea nopeasti.
Ks. edellisten kirjojen selitys. Nuori savolaisneito joutuu opettajaksi pohjanmaalle, ja se on suuri muutos! Tulee vastaan yöjuoksut ja ihmisten erilaisuus muutenkin. Riemullista luettavaa, ja vaikka vanhaa tekstiä, se ei ole "lapsellista", vaikka ajan kuvaus kertookin vanhoista ajoista tietenkin.
Hauska, helppo, riemukkaita kielikuvia, pohjalaisuutta savolaisen silmin nähtynä. Raikas, "siisti" ja mukava välipala luettavaksi.
Kun en jaksa lukea mitään aivonystyröitä vaativaa, ja haluan rentoutua, tämä kirja on oivallinen tapa siihen. Sen lukaisee pikaisesti, näppärät sanakäänteet naurattavat. Kunpa osaisi veistellä tuollaista tekstiä!
Luin ties monennenko kerran tämän kielellisesti hauskan kirjan. Juoni oli jo valmiiksi tuttu, mutta nautin sanakäänteistä ja vertauksista, joita Valtonen käyttää.
"Minulla on niin ihmeen hellä sydän. Surulla ja suurella karvaudella täytyy vain todeta, että itse olen ainoa, joka sen huomaitsen."
"Hämmästyin ja repäisin vaatteeni (nenäliinan)."
"Onhan sulla, raakkulehella, pirtua vielä taskussasikin! ja vaarinkin olet juottanut humalahan! Sitten sä rupeat kosimahan opettajatarta!"
Jatkoin lukemista Valtosen varmalla linjalla. Vertaukset ja raikkaus ilahduttavat väsynyttä mieltäni.
Hyvää Joulua jokaiselle lukijalleni! (23.12.)
Pitipä ottaa tämä kevyt kirja unilukemiseksi. Valtosen kirjat jaksavat hauskuuttaa minua uudelleen ja uudelleen.
Vanha, tuttu lohduttava kirja jälleen tuli kahlatuksi.
Näköjään luen tämän joka vuosi! No, se kertoo jotain, mitä tämä kirjan kepeys ja huumori minulle antavat, kun tarvitsen kevennystä elämääni!
Taas kerran lukaisin. Huumori on se juttu tässä kirjassa.