Kirjoittanut: Riikonen, Teuvo V.
Julkaistu: 1996
Sivuja: 169
Arvostelut yhteensä: 1 kpl
Lukaisin tämän kirjan päivässä. Itkun kanssa. Todella koskettava, puhutteleva ja tunteita myös liikuttava. Arvelinkin, että Riikonen kykenee kirjoittamaan vaikeasta aiheesta niin, että lukeminen ei ole raskasta tai teksti katkeraa.
Riikonen kertoo isästään, joka teki itsemurhan, kun kirjoittaja oli vasta 3kk ikäinen sikiö äitinsä kohdussa. Isäkin oli vain 27v kuollessaan.
Suosittelen kirjan lukemista jokaiselle! Se antoi ajattelemisen aihetta. Mm. se puhutteli, kuinka jonkun ihmisen vihainen tai torjuva katse viestitti pojalle vuosikausia: isä on vihainen, isä hylkäsi. Jumala kuitenkin paransi pitkän prosessin kautta.
Riikonen kirjoittaa hellyttävästi omista 4 lapsestaan ja suhteestaan heihin. Sellainen, jolla ei ole ollut omaa isää ja on tuntenut sen kipeästi, pystyy olemaan läsnä omille lapsilleen, koska tietää, miten tärkeää se on!