Lukuelämyksiä
Viimeisimmät

Jälleen olin pääasiassa unohtanut juonen, joten hyvä oli lukea uudestaan. Harmi, että peluri oli peluri eikä kestänyt elämää kuten olisin toivonut. Mutta elämä jatkui ja onnellisesti pääpiirteittäin.

Onnekseni olin tämänkin juonen unohtanut niin saatoin lukea uudelleen. Cooksonin suhtautuminen kristillisyyteen tai tietämättömyys, mitä se on, on ilmiselvää näissä kirjoissa.
Mutta mukaansa tempaava juoni vie mukanaan ja seurrava kirja on jo menossa...

Edelleen samaa mieltä. Olin unohtanut kirjan juonen, mutta jostain syystä kirjaan on tosiaan ympätty roppakaupalla ikäviä juttuja. Ja vaikka sukujuurensa löytänyt adoptoitu nuori mies löysi hienon, hyväksyvän yhteisön, joka sitten kutsuttiin joulua viettämään miehen vanhempien luo, se oli liian ihanaa ollakseen totta.
Itse päähenkilö, Emily, osoittautui lopulta ihmiseksi, joka ei osannut kasvaa omaan mittaansa, mikä oli surullista sekin.
Räiskyvyyttä näistä Cooksonin kirjoista ei todellakaan puutu!

Kirjan tapahtumat ajoittuvat v. 1898 jälkeiseen aikaan Englantiin. Kenkätehtailija ostaa 8-lapsiselle perheelleen kartanon rikastuttuaan ankaralla työnteolla. Mutta herrasmiestä hänestä ei tule, vaikka hovimestari tekee kaikkensa häntä tukien ja auttaen. Öykkäri mikä öykkäri.
Perhe hajoaa, osaa lapsista on heikkoluonteisia, vanhin tytär älykäs ja vahva. Monenlaista ikävää tapahtuu ennen kuin perheessä tapahtuu jonkinlaista seestymistä, mutta kova hinta siitä maksetaan.

Enpäs muistanut tätä aiemmin lukeneeni. Hyvä kirja tämä oli, piti lukea yhtä kyytiä. Rankkoja kuvioita, paljon tapahtumia.
Perheessä 4 tytärtä, äiti kuollut, isä öykkäri, ja sisarusten välit moninaiset. Lopussa kuitenkin onnea ja iloa.