Lukuelämyksiä
Arvostelut 2009

Olen lukenut ennenkin Pellan kirjoja, ja tämä oli samaa tyyliä, hyvä. Kirja kertoo 1870- luvun vaiheilta Pietarin hovista, jonne saapuu köyhä maalaistyttö keittiölle työhön ja ylenee kamarineidoksi ruhtinattarelle. Kirjoittaja on kristitty ja kirjan sävy miellyttävä ja mukaansa tempaava. Oletan, että kirjalle on tulossa jatkoa, ellei jo ole kirjoitettu. Rakkautta ja juonittelujakaan ei kirjasta puutu.(tammikuu)

Kirjan neidolla on hyvin katkera tausta, ja vähän liian pitkään hän pitää rakastettuaan pihdeissään, ennen kuin tunnustaa rakkautensa.

Mutta Valtosella on erinomaisen hyvä kyky käyttää vertauksia. Esim. "Ääni oli Jaakobin ääni, olivatpa housut ja sukat kenen hyvänsä."

Huomaa, että kirja on vanha, koska kirjailija osaa vielä käyttää raamatullisia vertauksia, ja latookin niitä runsaasti, ainakin minun riemukseni. Onko vertaukset unohdettu nykykirjallisuudesta, kysyn vaan!?

Vähän nolottaa kertoa, että luen näitä kevyitä, mutta näilläkin on paikkansa. Ja kuten olen sanonut: näissä vanhoissa kirjoissa on kuitenkin oikeita arvoja, vaikka eivät hengellisiä olisikaan. Ei ole rivouksia tai säädyttömyyksiä, vaan lähinnä harmitonta tarinaa.

Kun on väsynyt, pitää lukemisen olla sellaista, ettei tarvitse kauheasti käyttää aivojaan. Ei ole silti syytä jättää Raamatun lukemista! Sen Sana hoitaa myös väsyneenä.

Aika sekava ja lapsellinen oli tämä kirja. Enemmän pidän esim. Opettajattaren varaventtiilistä.

Kirjan päähenkilö on 40v perheenäiti, joka eräänä päivänä kävelee tiehensä perheen luota. Lopulta hän päätyy hoitamaan murrosikäistä, jonka äiti on tehnyt saman tempun.

Lopulta päähenkilö palaa perheensä luo, ja moni muukin asia loksahtaa kohdalleen. Kirjassa kuvataan aika hyvin sitä, miten helposti pidämme itsestään selvinä äidin osaa perheessä, ja miten vaikea tunteita on ilmaista tai tunnistaa.

Hiukan jäi sekava kuva kirjasta, vaikka olikin mielenkiintoinen lukukokemus. Ehkä "alusta aloittaminen", "aloittaminen tyhjältä pöydältä", käy joskus monenkin ihmisen mielessä!?

Tätä en ole aiemmin lukenut, pirteä kirja ja kertoo, millaisia asenteita ennen vanhaan ainakin maalla oli. Ihan mukava lukukokemus.

Hankin kirpparilta uuden itselleni, kun entinen omani on jäänyt jonkun hyllylle.

Kirja kertoo lupaavan gurun, hindujohtajan kääntymisestä kristityksi. Vaikka ihminen ponnistelisi kuinka pelastuakseen ja saadakseen rauhan sydämeensä, se onnistuu vain, kun Herra Jeesus Kristus saa pelastaa ihmisen.

Suosittelen sekä Jeesusta että tämän kirjan lukemista!

Sparksin kirjat ovat siitä huonoja, että ne ovat niin hyviä: pakko lukea yhdeltä istumalta. Huonoutta lisää se, että sivuja on paljon!

Oikeasti Sparks kirjoittaa ihmistuntemuksen varmuudella. Tässä kirjassa mies ei kykene sitoutumaan ennen kuin vapautuu syyllisyydestä isänsä kuolemaan. Hyvä kirja.

Toinen osa sarjasta. Jossain vaiheessa en meinannut jaksaa lukea kirjaa, mutta sitten innostuin taas, enkä malttaisi lopettaa nyt, kun olen viimeisillä sivuilla lukemassa.

Hyvää kerrontaa, historiaa, politiikkaa ja todellista rakkautta. Hienoa henkilökuvausta. Valitettavasti en ole politiikan enkä historian asiantuntija (rakkauden vain), joten en ikinä muista Romanovien tai Aleksanterien elinaikoja tai muitakaan tärkeitä asioita, mutta en jaksa tehdä ongelmaa siitä. Suosittelen Pellan kirjoja, hänellä on muitakin sarjoja!

Olipa niin jännittävä ja mukaansa tempaava kirja tämä kolmas osa, että meni toissayö lukiessa sitä. Kakkososassa oli ehkä enemmän historian kerrontaa, hirttämisiä ja muita. Tässä oli enemmän romantiikkaa ja jännitystä. Edelleen yksi suuri konna jäi henkiin, joten kirjalle on varmasti tulossa jatkoa! Hyvä!

Tämä oli hauska lukukokemus. Kevyt lukea, vaikka tekstiin sisältyi elämän makua ja syvyyttäkin. Päällimmäisinä olivat ruokahetket ystävien, lasten tai naapurien kanssa, sekä ohessa helppo ruoka- tai muu ohje. Kokeilin jo yhtä, ja lätkäisin kaalikeittooni purkillisen kermaviiliä, ja ai, kun tuli hyvä säväys!

Kirjailija sivuaa monien maiden kulttuureja sekä moninaisia asioita, onhan hänellä itsellä ollut nigerialainen puoliso. Olen lukenut kirjailijan aiemmatkin kolme kirjaa, ja olen pitänyt niistä kaikista, vaikka en yhdykään kaikkiin hänen mielipiteisiinsä.

Suosittelen!

Sparksin tyyli on mukaansatempaava, juoni aina mielenkiintoinen ja jännittävä. Tämäkään kirja ei pettänyt lukijaa. Sparks ei tyydy helppoihin ratkaisuihin eikä kevyisiin ihmissuhteisiin, vaan niissä on syvyyttä ja laveutta. Pidän hänen tyylistään. Niissä on elämisen makua ja koviakin kohtaloita.

Todella mielenkiintoinen omakokemuksellinen kirja, jonka olen lukenut kauan sitten aiemminkin. Ronkainen kertoo, mitä tapahtui sodan loppumisen jälkeen suomalaisille NL:ssa. Järkyttävää kuvausta, mutta se on kerrottu mielenkiintoisesti ja helppolukuisesti. Suosittelen, jos saat käsiisi.

Toistamiseen luin tämän kirjaseni. Syvällinen, aina uudestaan luettava. Siruja ei Jumala hukkaa, kaikki on tallessa. Suosittelen!(helmikuu)

Hyvin ja todesti kirjoitettu; paljon kirjemuistiinpanoja, jotka tuovat U.R. persoonan hyvin esiin. Loppuosa erityisesti puhutteli: pari evankelistan puhetta sekä hänen miehensä loppuvuodet, jolloin hän kykeni vain silmiä räpyttämällä ilmaisemaan itseään. Tuli kovin lähelle minua!!

Evankelista on helluntailainen, mutta se ei minua haittaa. Minulle on tärkeämpää, että ihminen on uudestisyntynyt, korottaa Kristusta ja tahtoo muitakin mukaan taivaaseen, kuin että hän edustaa samaa näkemystä kuin minä.

Hyvä kirja!

Syvällinen, vanha hartauskirja, josta ammennan päivittäin voimaa ja rohkeutta vaeltaa kristittynä.

Tässä hartauskirjassa paljon lohduttavaa tekstiä suruja ja menetyksiä kokeneelle ihmiselle. Todella rohkaiseva.

Yksi, jälleen hiukan erityyppinen hartauskirja, josta ammennan ajatuksia itselleni rohkaisuksi.

Ihan kiva tarina. Kovin opettavainen, ja sellaisena hyvä, mutta kun en ole helluntailainen itse, niin sikäli tuli liikaa opettamisen makua. Mutta otan aina sen, mikä hyvä on ja sopii minulle.

Sattumoisin otin tämän 70sentin kirjan kirppikseltä ja luin sitä juuri Arille, kun saimme ikäviä kuulumisia eräältä lapseltamme. Kiitos Jumalalle, että hän kulki edellä ja valmisti meitä.

Tämän kirjan kirjoittaja on vankilassa kidutettu, paljon kärsinyt. Hän sanoo, että joka päivä meidän pitää valita: katsomme kaunista kukkaa pöydällä vai murhaelokuvaa teeveestä; valitsemmeko katsella kaltereitamme(sairautta tai mitä se onkin) vai Kristusta. Minun valintani on Kristus.

Olen lukenut ennenkin tämän. Kevyt, mutta sisältää myös vakavia ajatuksia. Helppolukuinen, tähän voin samaistua juuri levon ja luonnon puolesta.

Nehemian kirjan selitystä. Kirsi lähetti minulle, juuri oikeaan aikaan! Olen ammentanut tästä paljon rohkeutta, viisautta ja Jumalan lohdutusta. Kiitos Jumalalle jokaisesta hyvästä kirjasta. Tämä on sellainen!

Hyvä kirja. Luin sen hetkessä. Rukoilin itse jotain asioita, mitä kirjan päähenkilökin rukoili. Suosittelen tätä sarjaa. Itse en ole helluntailainen, kuten kirjoittaja ja tietysti päähenkilö Katriina, joten minulla on eri käsitys joistakin asioista. Mutta Raamattu kehottaa ottamaan sen, mikä sopii minulle ja sen takia sain tästä kirjasta taas paljon ajatuksia, lohdutusta ja rohkaisua. Odotan jatkoa kirjalle, ja varmaan sitä tuleekin!

Lainasin tämän ihastuttavan suomalaisnaisen mökkikirjan unkarilaisessa pikkukylässä. Tiesin, että tämän äärellä rentoudun. Hänellä on samoja asioita, jotka ilahduttavat, rentouttavat: klassinen musiikki (jota tosin kuuntelen aika harvoin), käsillä tekeminen, kirjoittaminen, lukeminen, maalaismaisema, hiljaisuus, lapset, ystävät. Odotan hänen uusimman kirjan saamista käsiini. (maaliskuu)

1. osa Irlanti-kronikasta. Olen lukenut joskus aiemminkin. Erittäin mielenkiintoinen, romanttinen ja jännittävä. 1840-luvun tapahtumia.

2. osa Irlanti-kronikasta. Saako Joseph Connor Burke vieläkään Katea omakseen? Se selviää tässä osassa. Suositeltava sarja.

Saarnivaara käyttää 1933 VT ja 1938 UT käännöksiä, jotka hän on korjannut suomennoksen, käännöksen ja kielen osalta. Luen pääosin tätä Raamattua. Harmi, ettei tästä ole otettu uutta painosta, sillä teksti on selkeää. paksuin kirjaimin kirjoitettua.

Sain luettua jälleen kerran läpi, ja aloitin uudestaan sekä VT että UT. Kolmas merkki minulla on psalmien kohdalla. Teron kanssa luemme iltaisin tällä hetkellä ääneen Roomalaiskirjettä, ennen kuin rukoilemme.

3. osa Irlanti-kronikasta. Ankaria kohtaloita, yli miljoona ihmistä kuoli nälkään 1850-luvun paikkeilla Irlannissa Englannin alaisuudessa. Romaanissa seurataan Burken suvun vaiheita. Romantiikkaakaan ei puutu, mutta vain jotkut selviävät.

Jännittävä ja mielenkiintoinen sarja ankeista kohtaloista huolimatta.

4. ja samalla viimeinen osa. Sarja päättyy kohtalaisen onnellisesti Burken perheen ja kylän osalta: Burken päämies myy maansa viholliselleen ja hankkii laivaliput koko kylänsä väelle. Kyläläiset jättävät kotinsa ja syntymämaansa ja lähtevät meritse Amerikkaan jouluaamuna. Taakse jää vain hävitystä.

Paljon tuskaa ja ahdistusta, mutta myös onnea. Hyvä sarja, luin yhtä kyytiä kaikki osat.

Luin tämän tänä vuonna 100v täyttävän kirjavanhuksen, joka kertoo orpotytöstä, joka löytää setänsä puutarhasta salaisuuden ja jakaa sen kahden lapsen kanssa.

Kirjassa on sekava näkökulma hengellisyyteen. Siinä vähän kuin joogataan, hoetaan mantraa, että pikkupoika uskaltaisi kävellä ensi kertaa, kun on 10v vain kiukutellut sängyssään. Toisaalta veisataan syvällinen virsi. Puhutaan myös Jumalasta ja lopulta sekoitetaan nämä kaikki.

Siis hyvin nykypäiväinen teos: kaikki tiet muka johtavat samaan paikkaan, "ei Jumala välitä, mitä nimeä hänestä käyttää", kirjan uskovainen henkilö toteaa. Raamattu sanoo selvästi, ettei ole muuta nimeä, missä voimme pelastua kuin Jeesuksen Kristuksen nimi.

Luin kirjan, koska se antoi sopivaa virkistystä luontokuvauksellaan. Helppolukuinen.

Mukaansa tempaavaan kerrontaa. Todenmakuista. 80v leskimies, jota lapset pyrkivät hyysäämään. Tosin syytäkin on välillä, mutta silti nuoremmat eivät ota riittävästi huomioon. Miehen itsepuhelu ja muistelu ovat hyvin uskottavaa ja todellista. Pidän kirjailijan tyylistä.

Olen kommentoinut tätä mainiota kirjaa Ajankohtaisessa, 5.4.

Luulin ostavani tämän naimatonta ystävääni varten, mutta se olikin minulle erittäin antoisa lukukokemus! Löysin kirjan Fidan kirpparilta Tampereelta. Suosittelen kaikille kirjaa, miksei myös kirpparia! (huhtikuu)

Olen lukenut aiemminkin jo. Sopiva kevennys. Englantilainen pariskunta ostaa talon Provencesta, ja mies kertoo kuukausittain vuoden ajan tapahtumista. Ihan hauskaa luettavaa.

Kirja kertoo nettikirjeenvaihdosta miehen kanssa. Ei niin hauska kuin aiemmat kirjat minun makuuni. Tässä jäi vähemmälle puutarhan ja luonnon kuvaukset, jotka mielestäni ovat ihania kirjailijan aiemmissa kirjoissa. Mutta niistä kirjoittaminen olisi kai toistoa. Kyllä tässäkin ajatuksia oli, mutta lyhyempänä versiona olisi ollut ehkä kiintoisampi. Odotan, vieläkö syntyy lisää.

Olen iloinen voidessani kehua vaasalaiskirjailijan kirjaa. Tämä on jo entinenkin lukututtavuus, mutta nyt sain siitä paljon lohtua, kun luin sen toistamiseen. Kirja kertoo Annikki Raatikaisen elämästä. Suosittelen.

Kevyttä, helppoa, hauskaa, rentoa. Sitä juuri tarvitsin ja siksi hain tämän kirjan käsiini. Olen lukenut sen nuoruusvuosina ensi kertoja. Varhaisina aikuisvuosina kirja ei kiinnostanut, mutta nyt taas väsähtäneenä keski-ikäisenä mukava lukukokemus.

Perusjuoni oli hyvä, mutta sivujuonteina petkutusta ja kieroilua niin paljon, että oli aikamoinen sekametelisoppa. En oikein pitänyt, vaikka hyvät Cookson-ainekset olikin olemassa.

Toinen osa. Eka osa on paras, seuraavat eivät enää niin hauskoja.

Erinomaisen hyvin kirjoitettu kirja suomalaisnaisen siunauksellisesta työstä Intiassa, jonne hän meni v. 1951 ja eli siellä kuolemaansa asti v.2004. Aune Hynyn työtä voi selittää vain ihmeenä. Jumalan siunaus lepäsi hänen elämänsä yllä.

Kirjan päähenkilö on nuori nainen Topaz, vaikka hän on ikään kuin sivussa vahvojen ihmisten elämän kuvauksissa. Kuitenkin Topaz osoittautuu keskeiseksi vaikuttajaksi monen elämässä kuuntelemalla ja olemalla paikalla, kun häntä tarvitaan.

Hyvä kirja.

Erinomaisen hyvä ajankuva ja isovanhempieni ikäisten eteläpohjalaisten ihmisten koko elämänkaari kuvattuna nuoruudesta kuolemaan asti. Kirjan päähenkilöt ovat kirjoittajan appivanhemmat ja heidän vanhempiaan sekä lapsiaan.

Kun sain tämän kirjan viimein käsiini, luin sen hetkessä. Erittäin mielenkiintoinen ja puhutteleva. Hyvin kirjoitettu. Osuva, haastava, hauska. Välillä nauroin, sillä Markku kirjoittaa rehellisesti ja avoimesti häpeämättä ja kiertelemättä.

Kirjaa saa kirjakaupoista tai Markun blogin kautta tilaamalla.

Suosittelen!

Toisen lähetin kirjoittama kirja Hellinin elämästä ja Vapaakirkon lähetystyöstä tuolla alueella. Kuvaus jäi hiukan etäiseksi, mutta kirja oli mielenkiintoinen.

Jännittävä ja romanttinen kirja. Nainen joutuu selvittämään rikkaan työnantajansa murhan. Tämä on etukäteen ovelasti hoitanut koko jutun selvittämisen, jos hänet satutaan murhaamaan. Nainen siis tekee viimeisen palveluksen työnantajalleen. Loppuun asti mielenkiintoinen juoni.(toukokuu)

Upouusi kirja, neljäs osa Venäjän vallankumouksen päivistä kertovaa sarjaa. Mielenkiintoinen, romantiikkaakaan ei puutu.

Kertomus lapsesta, joka syntyi yllättäen ilman käsiä ja toinen jalkakin oli vammautunut. "Kodin hän saa joka tapauksessa", sanoi lapsen isä, ja siitä alkoi iloiselle tytölle huikea elämä. Lena edusti maataan Soulin olympialaisissa. Suuri voima ja voitto hänelle on kuitenkin usko Jumalaan ja kannustavat vanhemmat.

Rohkaiseva kirja!

Lähetysseuran lähettiperheen elämää Tansaniassa 1994-95 päiväkirjamuodossa. Luin tämän kai kolmannen kerran, ja aina pidän yhtä paljon! Odotan, että R.H. kirjoittaisi lisää. Hän on perheensä kanssa tietääkseni Suomessa nykyisin. Ihana kirja!

Hupaisia kuvauksia kirjailijan omasta ja tuttavapiirin elämästä. Olen lukenut aiemminkin tämän ja pitänyt siitä. Nyt huomasin olevani kriittisempi turhien lauseiden ja kliseiden suhteen. Vertaukset ovat hyviä, mutta jos niitä on melkein joka lauseessa, niin se sekoittaa itse asiaa. Tai tekee siitä sitä sekahedelmäsoppaa, joka on kirjan nimikin!

Hauskoja tarinoita, sisältö keveä lukea. Hengellistä välillä, mutta ei erityisen syvällistä. Mutta kuka sanoo, että aina pitäisi olla? Joskus tarvitaan kevyempää, kun on väsynyt, joten tällä kirjalla on paikkansa.

Lainaan kolmannenkin L.K:n kirjan, sillä nauraa näille pakinoille saa. Tiivistäisin tekstiä, jolloin siitä tulisi selkeämpää.

Aion lukea tämän naisen muutkin kirjat, niitä on 8 kaikkiaan. Yhden olen jo aiemmin lukenut, toinen odottaa lukemista. Rehellistä, avointa, helppolukuista vaikeistakin asioista. Kuitenkin sydän on mukana (kesäk.)

Vuoristolääkärin viimeinen vuosi Afganistanissa.

L.K. kirjoittaa siten, että saa aina minut jossain kohtaa itkemään. Kirja on siis hyvin kirjoitettu, se koskettaa, puhuttelee, käy kohti.

Ensimmäinen lukemani Liehun romaani. Erikoinen. Kirjoittajalla ovat sanat hallussaan. Hän kykenee kuvaamaan tunteita, ja kertomaan asioita ihmisistä sanomatta niitä suoraan. Ei siis väännä lukijalle rautalangasta joka asiaa. Paljon jää lukijan arvattavaksi. Hyvä kirja.

Kuvaus sota-aikana Kabulista. Jostain syystä rentoudun L.K:n kirjojen parissa. Niissä on työn kuvausten keskellä lepoa ja iloa ihmisistä ja asioista. Kadehdittava kyky kirjailijalla.

Syväsukellukseen johtava kirja! Puheenvuoroissa lähestytään kaikkia naisen tärkeitä suhteita: äitiin, mieheen, lapsiin, tyttäreen, omaan itseen. Ei jätä koskettamatta. Suosittelen!

Helene Schjerfbeckin elämäntarina "vahvoin vedoin", kuten Liehun tyylistä sanotaan takakannessa. H.S. eli 1862-1946, syntyi Helsingissä. Taiteilija kirjoittaa toisesta taiteilijasta! Ihan tällaista tekstiä en ole aiemmin lukenut. Kiehtovaa, vaikeaa ja samalla helposti luettavaa. Mielenkiintoista joka tapauksessa.

Luin ties monettako kertaa tämän kirjan. Tällaisia kaipaisin lisää! Kerrontaa pimenevästä yöstä Unkarissa, puutarhasta, kasvimaan töistä, ystävien kanssa saunomisesta ja oleilusta. Rentouttavaa, varmaa luettavaa väsyneenä ja jaksamattomana.

Luin toistamiseen tämän uskoa vahvistavan kirjan. Siinä tulee ilmi rukouksen voima. Kirja kertoo erään kylän elämästä. Okkultistiset voimat alkavat hallita kylän vaikutusvaltaisten ihmisten elämässä ja nämä haluavat vallata koko kylän.

Uskova nuori pastori vaimoineen saa rukoustaakan, ja pian on pieni uskollisten joukko rukoilemassa. Jumalan sotajoukot saavat voimansa uskovien rukouksista, kun taas pahat voimat lisääntyvät, jos rukousta ei ole.

Erittäin suositeltava kirja. Nykyaikana kirjassa kerrotut ilmiöt ovat todellisia.

Kirjassa kerrotaan n. 30v leskeksi jääneen naisen ensimmäisestä kesästä miehen kuoleman jälkeen. Tytär, 12v, kertoo omasta näkökulmastaan.

Kirjan arvot ovat ei-kristilliset, siksi se on kevyt ja heppoinen. Jotain ajatuksia siitä huolimatta sain, sillä ihmisiähän me vain kaikki olemme, uskovia tai ei. Samat lainalaisuudet koskevat meitä. Mutta suhtautumisemme ja toimintamme suuntautuu eri tilanteissa riippuu arvomaailmastamme.

Kun nainen joutuu yksinhuoltajaksi, syystä tai toisesta, hänen perspektiivinsä on moninaisempi kuin sellaisen, jolla on miehen selusta turvanaan. On taisteltava monella rintamalla.

Sparksilla on vahva kyky ladata jännitystä, romantiikkaa ja seikkailua kirjoihinsä. Niistä tulee läpi myös ihmisluonteen totuuksia, vaikka kirjoittaja ei lienekään kristitty.

Kirjan toinen päähenkilö ei päästä irti kuolleesta puolisostaan, ja kun viimein kykenee sen tekemään, se tapahtuu liian myöhään. Surullisen ihana rakkaustarina.

Kesäkuun lopussa pääsin taas kerran UT:n loppuun.

Jälleen kerran luin tämän kirjan. Tässä on jotain, jota itse kaipaan, vaikka en varsinaisesti puutarhatöitä tahtoisikaan. Mutta hiljaisuutta, rauhaa, omaa tilaa, lepoa jne. Siksi luen tämän aina uudestaan. Tietäisikö joku kertoa jostain saman tyylisestä kirjasta, ettei tarvitse samaa kirjaa jatkuvasti lukea?! (heinäk.)

Paljon asiaa. Eräs hyvä ajatus: "Se, mitä uskomme tulevaisuuden tuovan tullessaan, määrää, miltä menneisyytemme näyttää."

Jokaisen on otettava vastuu omasta elämästään. Oli lapsuus millainen hyvänsä, se on mahdollisuus kääntää voimavaraksi. Kaikkea en kirjassa allekirjoita, mutta paljon hyvää.

Luulin lukevani Sparksin kirjaa, ja ihmettelin, kun tämä ei ollut niin hyvä. Paras kohta kirjassa oli se, kun kirjassa sanottiin, että Paula on Paulin sisarnimi, ja viittaa Paavaliin. Tulin siitä iloiseksi, ja jo sen takia kannatti lukea tämä kirja :)

Varmaa tekstiä. Syvällistä, kohti käyvää. Suosittelen. Näitä kirjoja pitäisi lukea jatkuvasti. Paljon ahaa-elämyksiä tuli lukiessani tätäkin.

Oikein hyvä kirja kirjoittajalle. Andersson on monitoimiosaaja, ja kirjoittamisen ja lukemisen alalla näköjään myös. Hän osaa luetella erityyppisiä kirjoja ja lajitella niitä, mihin minä en kykenisi ensinkään, mutta eihän minun tarvitsekaan. Suosittelen kirjoittajille!

Erittäin mielenkiintoisia pikkujuttuja lähetystyön alueelta laidasta laitaan. Suosittelen, oikein mukava lukuelämys. (elokuu)

Helppolukuinen tarina miehestä, josta tuli kristitty. Hän oli etsinyt totuutta buddhalaisuudesta, mutta sitä ei sieltä löytynyt. Kun lähetystyöntekijät tulivat hänen kyläänsä, hän löysi Jeesuksen ja sen myötä totuuden, joka teki hänet vapaaksi. Hyvä kirja.

"Katsoin taakseni
ja ihmettelen
miten jaksoin ja kestin
elämäni ja työni
miten yhdessä kestimme
Sinä laulat:
- -
Totta!
Enkelten leivällä
meidät on ruokittu
jaksaaksemme
rakkaudella
ja ilolla"

- Tuossa on kirjan viimeinen teksti; välissä latinaa, jota en toistanut. Ihastuttavia pikku kertomuksia, todellista elämää, karua, kovaa.

Hyvä kirja! Oli luettava hetkessä läpi.

Rauhoittava, hiljaisia, hyviä ajatuksia. Sopiva lukea kenen tahansa.

Luin tämän ihanan kirjan ainakin toisen kerran jo. Se kertoo nuoresta naisesta, joka sai kutsun aloittaa pioneerityö pienessä, köyhässä kyläpahasessa. Ensimmäinen tehtävä oli kunnostaa kirkkosali entisestä biljardisalista, jonka ikkunat olivat hajonneet ja linnut lentelivät ulos ja sisään.

Romantiikkaakin oli sopivasti, mutta ennen kaikkea ihmisiä kääntyi Jumalan puoleen. Janette Oken kirjat ovat hyvää luettavaa.

Kirjassa oli hyvä kuvaus iäkkään Lindan elämästä. Muuten en kirjasta tykännyt. Varmaan tuon Lindan takia luin kirjan loppuun. Hanuristin aviorikos yms. tekivät kirjasta likaisen.

Hännikäisen aiemmin lukemissani kirjoissa olen pitänyt juuri noista ikäihmisten elämää kuvaavista tarinoista. Ne ovat todenmakuisia.

Jotain tuttuja elementtejä itselleni tässä kirjassa.

"Näyttämöllä en ole minä, enkä voi ottaa itselleni kunniaa tekstin voimasta.
Minä olen vain palvelija,
joka tarjoilee hyvän aterian." s. 200.

Luin toistamiseen tämän ihanan kirjan. Ymmärrys lisääntyy hyvien kirjojen lukemisen myötä. Beté tarkoittaa jonkin asian syvintä olemusta. Kirja on hauskasti kirjoitettu, vaikka se kertoo mitä syvällisintä asiaa. Erittäin kovasti suosittelen!

Rakastan tätä erinomaista hengellistä romaania. Tässä on kaikki oikeat ainekset. On fariseusta, huonoa naista, urheilua jumalanaan pitäviä, tavallisia uskovaisia ja etsijöitä. Eikä Uuden Aikakauden parantajiakaan puutu.

Tämä on oma kirja, jonka olen lukenut monta kertaa, kuten kirjailijan pari muutakin kirjaa. Suosittelen lämpimästi.

Luin jälleen tämän uskontäyteisen kirjan rohkaisuksi itselleni. Hyvää teki. Kiitos, Tuula, kirjastasi, elämänne jakamisesta!

Kirjan perhe on hyvin tavallinen, mutta heidän kutsumuksensa ei ole ihan joka pojan: Tuula ja hänen miehensä on kutsuttu elämään uskonvaraista elämää. Jumala täyttää heidän tarpeensa kirjaimellisesti.

Meillä on erilaisia tehtäviä ja oma kutsumuksemme jokaisella. Tässä on erään perheen tarina. Suosittelen.

Rohkaiseva kirja kuuden lapsen äidistä, joka sairasti viisi kertaa vakavan aivotulehduksen, joka muistuttaa myös MS -tautia jossain määrin. Jumala paransi tuon naisen, kun hän ei sitä enää odottanutkaan. Vähän ennen sitä kuitenkin ihmiset kertoivat hänelle, että heidän on pitänyt alkaa rukoilla paranemista. Myös J. itse sai sanan siitä Jumalalta. Erittäin mielenkiintoinen ja hyvin kirjoitettu kirja. Luin sen ties monetta kertaa!

Luin jälleen tämän rohkaisuksi itselleni.

"... jokainen meistä on äärimmäisen tärkeä. Sillä JUMALAN POJAN ELÄMÄ ON TEISSÄ. Ja tämä on paholaisen hyökkäysten maalitaulu. Siksi Uuden Testamentin käskyt eivät olekaan osoitettu minulle, vaan Jumalan Pojan elämälle minussa. Tämä on syynä siihen, että voin tehdä mitä tahansa Uusi Testamentti käskee minua tehdä." s. 93 (syyskuu)

Mielenkiintoisia lyhyitä kappaleita ihmisen elämästä. Masennuksesta, lannistumisesta ja itsemurhista. Kipeitä asioita, joiden kanssa meistä jokainen varmaan joutuu vastakkain lähipiirissään tavalla tai toisella. Rohkaisevia tarinoita Jumalan muuttavasta voimasta toivottomiksi luokiteltujen ihmisen elämässä.

Syvällinen, pohdiskeleva kirja.

Kyseessä on tarinaniskennän Suomen mestari (2006), joka kertoo raikkaalla eteläpohjalaismurteella lapsuudestaan Jurvan suunnalla. Kirjassa on herkullisia yksityiskohtia, joita nauraen olen lukenut ja Aria naurattanut.

Alussa kirja on looginen, mutta tarina alkaa seurailla kirjailijalle merkittäviä reittejä; torvisoittokunnassa soittamista ja kaivon tekemistä. Lukija tipahtaa kärryiltä, ainakin minulle tapahtui niin.<br />Kirjoittaja kertoo karkean suorasukaisesti elämän tapahtumia. Kaikesta en pitänyt, mutta hyviä kohtia kirjassa ovat nuo murteeseen tai pohjalaiseen luonteeseen viittaavat kohdat.

Kirjailijan 12. teos, joka yllätti lopussa iloisesti minut. Juoni mukaansa tempaava ja ei-ennustettava. Loistava kirjailija. Arvotus hänellä ei ole ihan sama kuin omani, mutta hän kirjoittaa erinomaisesti.

Kauniit maisemat ja muutenkin KAUNEUS kirjassa on ihastuttava ominaisuus. En ole aiemmin sitä näin osannut ilmaista.

Kunpa minäkin osaisin!

Nappasin kirjastosta tämän upouuden kirjan. Kirja oli ymmärtääkseni eräänlainen historiallinen katsaus Namibiaan. Itse en ole tutkijatyyppi, joten harpoin yli mielestäni ei-kiinnostavat kohdat. Niissä ei siis ollut mitään vikaa, mutta minua kiinnostavat aina IHMISET enemmän.

Luin siis kohdat, jotka minua innostivat, ja niitäkin löytyi.

Olipa erikoinen kirja. 77v isän kirje 7v pojalleen. Rehellistä elämän tilitystä.

Hauskaa oli mm. kuvaus isoisästä, joka oli varas: antoi jopa petivaatteensa, jos joku tarvitsi, rahoista puhumattakaan. Pyykit hän nappasi narulta, niin että perheen äidillä oli paljon huolta, mihin piilottaa asiat, joita oma perhe tarvitsee. Kirjoittaja toteaa, että puolet perheen omaisuudesta oli yleensä ruokakomerossa, sillä siitä tuli kätkö, kunnes isoisä keksi senkin.

Päähenkilö on pappi, rehellinen ja ei-farisealainen, avoin ja vilpitön. Pidin oikein paljon hänestä!

Suositeltava kirja.

Oli ihastuttava kirjalöytö. Teos kertoo nuoresta naisesta, hänen tyttärestään ja hänen ystäväpiiristään. Ihmissuhteita kirja on täynnä, kuten ystävyyttä, lämpöä ja ajatuksia. Kirja ei ole hengellinen, mutta siinä tulee jossain kohdassa kauniisti esille anteeksiantamus. Vahvasti tulee mieleen tästä kirjasta netissä liikkunut viesti, jonka ajatus on: "Naisiin voi luottaa, äidit, siskot, tyttäret ja ystävättäret: pitäkää toisistanne huolta! Miehet kuolevat tai häipyvät, mutta naiset tukevat toisiaan."

Kirja on kirjoittajan esikoisromaani ja yltänyt suureen suosioon, mitä en ihmettele.

Kirjoittajan esikoiskirja, yli 20 v aiemmin kirjoitettu kuin Gilead. En jaksanut lukea tätä loppuun. Siinä oli kyllä mielenkiintoa juonessa, mutta se oli liian ankea.

Isoisä ajoi junan järveen, hukkui. Tytär ajoi autolla samaan järveen ja hukuttautui. Kirja kertoo tyttären kahdesta tyttärestä, joista huolehtii äidin sisko. Kaikki ovat yhtä puhumattomia ja erikoisia. Vähän liian kummallisia minun makuuni. Ei rohkaissut lukemaan loppuun. Kirjassa oli kyllä ideaa, mutta nyt en jaksanut lukea sitä.

Kirjassa syvyyttä ja ihmistuntemusta, vaikka se ei olekaan hengellinen teos. Sparksin tyyli todella mukaansa tempaava. Ajankohtaisessa (19.9.) näyte tekstistä. Loppuun asti jännite säilyy: miten tässä käy, vaikka jotain voi arvaillakin.

Iki-ihana skotlantilaisromaani. Kristitty kirjailija on aikoinaan ollut kuuluisa, mutta hänen n. 50 teoksestaan on vain harvoja säilynyt. Todella mahtava lukuelämys. Tämänkin luin toistamiseen. Suosittelen, jos saat käsiisi!

Suoruus, rehellisyys, vilpittömyys, aitous - ne kuvaavat kirjan päähenkilöä, mutta lisänä kirjassa pahoja ihmisiä ja kartanonherroja ym.

Kirjailija on elänyt 1800 -luvun loppupuolella. Kirjastosta löytyy kolme hänen kirjaansa suomeksi. Yksi on vielä lukematta. Erinomaista tekstiä, ei voi jättää kesken. Rehti, kunnon mies päähenkilönä. Nasevia puheita, ajatuksia ja mielipiteitä. Suosittelen!

Ihan luettava, vähän ärsyttävästi pompittiin menneestä nykyhetkeen. Vihjailtiin, mitä on tulossa. Oli vaikea keskittyä sen hetkiseen tilanteeseen. Jollakin tapaa kevyt kirja. Ks. ajankohtainen jossa kerron kirjasta (27.9.2009).

Aiemmin monesti lukemani kirja. Ohjeita ja elämänkokemusta, miten voimme olla toisen ihmisen vierellä hädässä, kuoleman hetkellä, surussa, ilossa tai muuten vaan auttaa.

Jennifer on itse jo vammautunut, kun hän laati tämän kirjan, ja kyseli siihen tietoja ystäviltä ym. kuinka nämä ovat kyenneet auttamaan toisia. Tietysti hän pystyy itse kertomaan, miten ei pidä lähestyä vaikeassa tilanteessa olevaa ihmistä, mikä taas rohkaisee. Hauska, selkeä ja tarpeellinen jokaiselle, joka haluaa olla rinnalla kulkija, ja tehdä mitä voi.

" Mma Ramotsewa tutkii".

Olipa erilainen kirja kuin aiemmin lukemani. Ihan hyvä. Kirjoitettu afrikkalaisen silmin, sieltä perspektiivistä. Hauska, huvittava ja vaikka dekkari, kuitenkin sopivan kesy meikäläiselle.

53 eri ikäistä naista kertoo kokemuksiaan rintamalta.

Yksi mykistäviä kuvauksia on sotavankien vaihto. Venäläiset sotavangit lähetetään hyväkuntoisina, suomalaisvaatteisiin puettuna takaisin maahansa. Suomalaisvangit palaavat luurangonlaihoina. Heille keitetään kauravelliä, etteivät he kuolisi ruokaan. Kirjoittaja kertoo:

"Kun tuli pimeys, kattilat jäivät ulkopuolelle. Kun tulin ulos, vankeja oli siinä kuin muurahaisia ja ne nuoli kenttäkeittiöitä. En menny itseäni näyttämään. Oli niin vaikea olla. Menin toisesta päästä ulos. Meillä oli siellä sianruokia. Ne rypi siellä ja söi sianruokia.

Se oli ihan kauheeta, se oli niin järkyttävää. Mä menin metsään ja revin puunjuuria ja itkin. Mä olin kaikkee nähnyt, mutta tämä minusta oli järkyttävintä." s. 191.

Tämän ajan ihmiselle on tarpeen lukea sota-ajan kuvauksia. Ehkä se panee vähän ajattelemaan. (lokakuu)

Vapaakirkollinen evankelista kertoo työstään. Teksti painottuu Raamatun selittämiseen ja opetukseen. Syvällistä ja hoitavaa. Paljon runoja, joita kirjoittaja on tehnyt puhetilanteisiin ilmeisesti.

Jälleen minua puhutteli Jumalan kutsu. Se itkettää minua joka kerta. On ihmeellistä, että Jumala kutsuu ihmisen työtoverikseen ja avaa tien.

Hyvä, hauska kirja. Helppolukuinen ja naiivin yksinkertaisia ratkaisuja vaikeisiin ongelmiin. Mukavaa luettavaa välipalaksi. Lämpimiä ihmissuhteita, ihana mama päähenkilönä!

Riikonen oli puoli vuotta sotilaspappina Afganistanissa rauhanturvajoukoissa viime vuonna. Kirja on hänen päiväkirjansa. Pidin siitä. Selkeää, yksinkertaista, miesmäistä puhetta. Ei tunteita, vaan asiat hoituvat. Joskus tuntuu hyvältä lukea vain asioiden sujumisesta. Olisi välillä helpompaa, kun ei olisikaan tunteita... Katso ajankohtainen jossa kerron tästä (9.10.2009).

En lukenut kirjaa kokonaan. Siinä oli ruokaohjeita ja historiaa vähän liikaa minulle. Kirja on miellyttävästi kirjoitettu. Ei juopottelua tai räävittömyyksiä, vaan asiallista tekstiä. Siinä mielessä mukavaa luettavaa. Alun ja lopun luin, ja jotain siltä väliltä. Amerikkalainen pariskunta, jotka viettävät kesät Toscanassa.

Lohduttava, rohkaiseva ja toivoa antava kirjanen. Suosittelen SYDÄMESTÄNI jokaiselle, joka kaipaa edellä mainittuja! Sain vastauksia ja vertaistukea moniin ajatuksiini ja tilanteeseemme. Luin kirjaa Arille ja oivalsin: Jumala ei aseta mitään vaatimuksia, mitä ei myös vaikeasti sairas ihminen voisi täyttää! Kun Jumala sulkee ovia, hän sulkee ne siksi, että hänellä on toinen tie varattuna tälle ihmiselle. Se on JUMALAN RAKKAUTTA ja ARMOA. Katso myös tähän liittyvä ajankohtainen (12.10.2009).

Kolmas osa sarjaa. Alan päästä kirjan imuun. Kirjoittaja on skotlantilainen oikeusoppinut ihminen, joka on viettänyt vuosia Afrikassa, joten hänellä on tuntumaa dekkarihommiin, kuten myös afrikkalaiseen mentaliteettiin. Jotenkin lapsekkaan "aito" ja hyväntahtoinen kirjasarja. Hain lisää tänään!

On aina hienoa, kun saa upouuden kirjan käteensä, kuten tämänkin. Kirjassa lähes ikäiseni nainen viettää vajaan vuoden maalla yksin, käy miehensä luona välillä kaupungissa tai mies maalla. Tuo on juuri sitä, mitä itse etsin, kaipaan ja pyrin toteuttamaan, niin paljon kuin voin. Tarvitsen hiljaisuutta ympärilleni, etten hukkaa itseäni. Sellaisesta tämäkin kirja puhuu. Kirjassa oli paljon sellaista, minkä yli hypin, minulle vierasta uskonnollisuutta ja oppeja. Mutta otin sen, mikä hyvä oli. Odotin hiukan enemmän tältä kirjalta, mutta sisältö jäi minulle etäiseksi johtuen ehkä arvojen erilaisuudesta.

Tämä on kuudes osa, mutta en saanut kirjoja järjestyksessä kirjastosta. Mutta ei haittaa, sarjaa voi lukea näinkin. Kirjassa on yllättäviä käänteitä, ja usein saan nauraa, sillä kirjailijan tyyli on hauska. "Perinteinen ruumiinrakenne" on salapoliisirouvan etu: voi syödä leivoksia huoletta :)

Mma päätyy laihdutuskuuriin, mutta tulee järkiinsä. Mitä siitä tulisi, jos kaikki PERINTEISEN RUUMIINRAKENTEEN omaavat henkilöt alkaisivat laihduttaa! Mma tarttuu iloisesti hedelmäkakun palaan. Jälleen mysteerejä selvitetään. Kirjassa on lämmin, sydämellinen pohjavire. Liekö kirjoittaja kristitty? Ainakin hänellä on moraalia ja selkärankaa. Mukavaa luettavaa! (Kiitos kirjavinkkauksesta!)

Sarjan ensimmäinen osa. Kirja kertoo 1929 - 1952 vuosilta erään Helsingin lähistön kartanon elämästä. Teos ei ole hengellinen(vai onko sittenkin?), mutta yllättäen kirjan loppupuolella sisältöön tulee syvyyttä ja ulottuvuutta. Mielenkiintoinen, toinen osa odottaa lukijaansa. Eli siis minua :)

Tämä sarja osoittautui paremmmaksi kuin arvasin! Terveisiä vaan Kirjailijalle, että loistosarja! Kolmas osa on lainassa kirjastosta, mutta odotan sitä käsiini, heti kun saan. Kirjoittajan TÄYTYY olla kristitty(?), sillä muuten hän ei varmaan voisi kirjoittaa näin. Kristinuskon sanoma tulee esille selkeästi, mutta ei mitenkään tyrkyttämällä tai pakkosyöttämällä. Kirjan ihmiskuvaukset ja elämä on kuvattu juuri kuten elämä on. Ei mitään ihannointia tai yliampumista, vaan rehellistä kuvausta. Kartanontyttären elämää Ranskassa kuvataan suloisesti! Kaunista, ihanaa! Suosittelen lämpimästi tätä sarjaa!

Sain Uuden Testamentin luetuksi.

Nämä kirjat ovat nopeita lukea. Niissä on paljon kertausta, joka vähän häiritsee, kun luen pötkyssä sarjan kirjoja. Nyt vasta hoksasin, että kirjoittaja on mies! Hän roimii miehiä kovalla kädellä naisten suulla. "Pojilla on vaikeita vaiheita. Joillakin ne kestävät 50 vuotta" -tyyliin. Helppoa luettavaa.

Näissä kirjoissa on paljon sivuja, mutta ne ovat isoa tekstiä ja pienehköjä, helppolukuisia kirjoja. Tällaisia tarvitse välillä, sillä nämä saavat ainakin minut hyvälle tuulelle!

Kylläpä tämä vanha, tuttu mökkikirja taas hoiti sisintäni. Luonto, hiljaisuus ja lepo. Ne ovat lääkettä sielulle jo sanoina! (marraskuu)

15 naisen tarina. Ne on valittu 573 naisen joukosta. Yksi joukossa oli sattumoisen henkilö, jonka tiedän, vaikken henkilökohtaisesti tunne.

Tämä kirja oli sukellus tai matka kauas tästä hetkestä, monenlaisiin ulottuvuuksiin. Nainen on melkoinen pakkaus, pystyy moneen, niin hyvässä kuin pahassa. Suosittelen!

Sain Vanhan Testamentin loppuun. Kummallista, että vuosina, jolloin lapset olivat pieniä, ehdin lukea VT:n monta kertaa vuodessa. Mutta silloin ahdinko oli ilmeisesti suurempi kuin nyt :/

Sarjan päätösosa kertoo maailmansodan loppuvaiheista Pihkovan sairaalassa pääasiassa. Erinomaisen mielenkiintoinen ja hyvä romaani.

Ihastuttava kirja. 1800-luvun alun Porista. Kertoo eräästä piikatytöstä, joka pääsee hattuja tekemään. Historiallinen, elävä, romanttinenkin, naisen asemaa kuvaava. Tällaisesta minä pidän! Kirjailijalla useita teoksia, haen lisää.

Hyvä kirja muuten, mutta harmistuin päähenkilön valintaan. Hän ei antanut miehelleen anteeksi, vaikka itse oli osasyyllinen tämän syrjähyppyyn, sillä hän käänsi selän miehelleen. Tätä nainen pohti silloin tällöin, mutta sittenkään ei antanut anteeksi. Lopulta mies romahti täysin. Surullinen kirja, mutta varmaankin realistinen.

Päähenkilöltä odottaisin mielelläni sellaisia valintoja, joita toivoisin itsekin tekeväni. Tarkoitan siis anteeksiantoa.

Tästä kirjasta pidin enemmän kuin edellisestä. Tämä on jatkoa sille. Kirjan nainen osaa pitää kiinni miehestään, eikä sorru vieraisiin, vaikka oma mies tekeekin aina töitä, eikä edes huomaa avioliittoa uhkaavia vaaroja. Kirja on aika onnellinen, varmasti aikansa kuva. Jatkan jo seuraavaa osaa. Tarina sijoittuu Porin seutuville, sodan ajalle.(joulukuu)

Jatkoa edelliselle, sukutarinaa, aina päähenkilöksi nostetaan eri henkilö kuin aiemmin. Erään perheen isä paukutti Raamatulla päähän jatkuvalla syötöllä, ja sai sekä vaimon, että kolme tytärtä suhtautumaan hyvin kielteisesti Jumalaan ja hänen sanaansa. Tällaista tapahtuu nykyisinkin, ynnä muita ilmiöitä, kun epäviisaasti yritetään käännyttää ihmisiä sen sijaan, että Pyhä Henki saisi ohjata asiat taidolla.

Hauska, helppo, riemukkaita kielikuvia, pohjalaisuutta savolaisen silmin nähtynä. Raikas, "siisti" ja mukava välipala luettavaksi.

Samaa tyyliä kuin aiempikin. Vähän syvällisempi kenties, mutta helppolukuinen.

9. eli viimeisin suomennettu teos kirjailijalta Mma Ramotswe tutkii. Hauska, helppo, kevyt, mutta toistaa aika paljon itseään. (jouluk.)

Olen lukenut nyt kolme tai neljä sarjan kirjoista. Helppoja, hauskoja luettavia tähän mielentilaan, mikä nyt on.

Tämä on mainio kuvaus amerikkalaisesta hullunmyllystä joulun alla, eikä se ole vieras meilläkään. Hauskaksi kirjan tekee naapuriapu, kaikesta huolimatta. Olen lukenut tämän monta kertaa, aina ennen joulua!

Kirjailijalla on selkeää näkemystä parisuhdealalta sekä ihmissuhdetietoa ja -taitoa. Ehkäpä tämän kirjan päähenkilö oli liiankin ymmärtäväinen ja taipuisa rakastettunsa suhteen. Kirja alkaa jännittävästi kuvaamalla nykyhetken. Sitten teksti palaa muutamien vuosien takaisiin tapahtumiin. Kirjailijalla on kirjojensa perusteella myönteinen käsitys kristillisistä arvoista, mutta Kristuksen sisäinen tunteminen jää puuttumaan. Ai, kun tästäkin olisi saanut mainion, kun olisi jätetty pois mystiset valoilmiöt, ja uskottu rukouksen voimaan, Jeesuksen veren voimaan ennemmin kuin kuolleen äidin ilmestymiseen valoilmiön kautta. Huokaus. Kaikesta huolimatta kirjailijan teoksen tempaavat mukaansa.

Luin kirjan jälleen, sillä se oli sopivan kevyt ja hauska tämän hetkisille henkisille voimilleni. Mukavaa luettavaa.

Taattua Cookson-tyyliä. Cooksonin ihmis- ja tilannekuvaukset ovat huippuluokkaa. Voin kuvitella tarkasti paikat ja ihmiset, joista hän kertoo. Ikään kuin olisin itse mukana tapahtumissa. Hän kuvailee ihmisen kuin ihmisen siitä näkökulmasta, että jokaisessa on jotain hyvää, kaunista ja tavoittelemisen arvoista.

Kuvaus nuoren naisen elämästä ja taistelusta naisten äänioikeuden puolesta. Rakkautta ja romantiikkaa sekä historian siipien havinaa. Hyvä kirja.

En meinannut jaksaa aloittaa tätä kirjasarjan viimeistä kirjaa, sillä tässä "Vallankumouksen vuosisata" -sarjassa on kurjia roistoja, sotaa ja väkivaltaa. Mutta kirja imaisi mukaansa täysin. Tarinassa on venäläisen ruhtinattaren ja amerikkalaisen lehtimiehen rakkaustarina lisukkeineen. On Venäjän ja Japanin sota, tsaari Nikolaita ja verisunnuntai v.1905. Suosittelen. Pella on kristitty kirjailija.