15.08.2021 - Eläkekiireitä?

Yritän pihistää pienen ajan kirjoittaakseni pätkän tänne. Minulla oli viime viikolla kaksi vapaapäivää ja tulevana kolme, ihanaa! Mutta aika tuntuu vilistävän entistä nopeammin. Tai eihän se sitä tee, vaan nyt on toisenlaisiin juttuihin mahdollisuus.

Viimein sain

pari lapsenlasta yökylään. Meillä oli todella ihanat päivät. Toisena päivänä mies otti pitkät päiväunet, oli aivan uupunut. Itseltäni nallit loppuivat vasta tyttöjen lähdettyä. Mutta miten suloisia hetkiä vietimmekään yhdessä, en osannut edes etukäteen kuvitella.

Lyhyesti sanottuna

tässä jotain siitä, mitä puuhasimme. Tytöt halusivat osallistua ihan kaikkeen:

- leivoimme leipää, kaulimme taikinaa

- Amanda, 6v, ompeli ensi kertaa ompelukoneella ja teki itselleen olkalaukun. Siitä tuli hieno!

- Tiutau, 4v, ompeli nuken kaulahuivin sekä laivataulun. Hän kyseli, eikö kone kulje yhtään nopeampaa...

- pelasimme jalkapalloa, pallon ryöstöä, puussa kiipeilyä (vain tytöt),

- Laivapuistossa pari tuntia, jatkuvaa kiipeilyä ja pomppimista (vain tytöt)

- pöydän kattamista, nuken vaatteiden ompelua ja pesemistä, pitkien satujen ym lukemista, kissavideoiden katsomista Sepon kanssa

- vesiväri - ym. maalausta, piirtämistä, värittelyä,

- toisessakin puistossa leikkimistä. Roskien keruu keräyskepeillä samalla reissulla. Allekirjoittanut ui, Tiutaukin olisi halunnut, mutta en sallinut. Vattujen syömistä paluumatkalla ja parin mansikan. Väsymistä, mutta ruoka maistui! ym.

Tänään olimme

miehen kanssa kirkossa. Matkalla keräsin kirkkokukkia. Minulla oli kanttorivuoro, soittaminen ei tänään jännittänyt ollenkaan. Otto piti erinomaisen saarnan, opetti Psalmista, jossa Daavid tunnustaa rikkoneensa Jumalaa vastaan. Ei mitään mainintaa aviorikoksesta, murhasta ja muusta. Kaikki synnit ovat rikkomista Jumalaa vastaan. Emme tule syntisiksi vasta siinä vaiheessa, kun lankeamme selkeästi johonkin rikokseen. Teemme syntiä, koska olemme syntyneet syntisestä sukukunnasta, isiemme tavoin teemme syntiä ajatuksin, sanoin ja teoin.

Syntiä tehneenäkin meillä on toivo, sillä Jumala armahtaa meitä Jeesuksen sovitustyön tähden. Se on armoa, meidän ei tarvitse menettää toivoamme, sillä syntisinä ihmisinä me rikomme jatkuvasti Jumalaa vastaan. Hän tietää sen ja on valmistanut meille vapautuksen. Voi meitä, jos emme turvaudu tuohon pelastukseen, sillä ilman luottamusta Jumalan uhriin me hukumme. Meistä ei ole itseämme auttamaan.

Olemme pakanneet,

lähdemme ajelemaan Nivalaan. Tarkoituksemme on yöpyä mökillä ja tavata lähinnä äitiäni, mutta myös muutamaa ystävää ja muuta sukua ja käydä katsomassa pienten kaksosten kasvamista sukulaisperheessä. Herra siunatkoon matkamme.

Nukkumisesta sen verran,

että viime yönä tuli todistetuksi, että päänsärkyni ei johdu liikaa nukkumisesta. Vedin unia klo 21 - 7.20 eikä pää ollut yhtään kipeä herätessäni. Kiitollinen mieli sen sijaan on makeista unista. Olkavarsi kiukuttelee, mutta yritän olla huomaamatta koko asiaa. Nappaan panadolia, kun tarpeeksi on kipua. Päänsärkyä on tässä kuussa ollut kuutena päivänä, joten aika hyvin sitäkin piisaa.

Nyt,

siunausta sunnuntaipäivääsi, arvoisa lukijani, ja hyvää mieltä!