Kategoriat: Ajankohtaista

Olimme tänään erään ystävämme kyydissä Kristiinankaupungin markkinoilla. Sää oli mukava, parikymmentä astetta ja tuulta. Ei kylmä, ei kuuma. Kiertelimme markkina-alueen todeten, että paljon oli tavaraa ja ihmisiäkin liikkui. Kovalla työllä myyjät ansaitsevat rahansa, sillä ei ole helppoa kulkea markkinoilta toisille ja saada vielä myyntiä, kun on monta muuta samalla asialla.

Itse ostin

muutaman lahjatavaran, siinä kaikki. Mies osti minulle hellehatun. Sellaisen puuvillaisen, jossa on lierit ja jonka voin taivuttaa kypärän alle pyöräillessäni. Se on valkopohjainen ja siinä on vaalean violetteja isoja kukkia.

Pääkohteemme

oli kuitenkin läheinen sekatavarakauppa, jossa olemme käyneet ennenkin. Ensimmäisenä rynnistin katsomaan, onko lasten laskimia, ja olihan niitä. Ostimme monta kymmentä, kaksi jätimme merkiksi, että osaavat tilata lisää. Laskimet ovat edullisia, mutta kunnon tavaraa. Ne tulevat tietysti Joulun lapsi -paketteihin, se on selvä. Löysin sieltä myös kaksi vauvanukkea, joita olen turhaan etsinyt täkäläisistä kaupoista. Sellaisia sopivan pieniä pikkutytön syliin. Ei mitään puhuvia, itkeviä, pissaavia vaan suloisen pieniä ja kevyitä. En vielä tiedä, kenelle ne tulevat. Ehkä sukulaistytöille, kaksosille, jotka tosin eivät vielä nukkeja tarvitse. Tai sitten lapsenlapsilleni.

Kauppojen jälkeen

Ojanpientareelta poimittuja

ajelimme Pavikseen syömään. Se sijaitsee 3 km keskustasta, meren rannassa ja oli hiljainen ja rauhallinen paikka torihässäkän jälkeen. Söimme hyvät kalaruuat jälkiruokineen. Mies maksoi koko lystin. Täydellä mahalla ajelimme sitten kotiin. Suosittelen paikkaa!

Mies meni heti

nukkumaan, sillä reissut ovat väsyttäviä, niin mukava kuin tämäkin reissu oli. Sekin reissuissa on niin lystiä, että on sangen mukavaa tulla kotiin ja ruveta taas touhuilemaan kotijuttuja. Tosin minäkin olin sen verran pyörryksissä, että lähdin uimaan Vikingalle virkistyäkseni. Vesi oli todella ihanaa, sillä sää oli viileämpi kuin viime päivinä, joten vesi tuntui senkin takia niin lämpimälle. Aikani uituani pyöräilin kauppaan.

Ennen uintireissua

ehdin vähän ommella. Kokeilen erään pinterest-jutun ohjetta, jos vaikka voisin lapsenlapsen kanssa tehdä sitä myös. Tein vehnäjauhoista liisteriä, levitin sitä valkoiselle kankaalle ja liimasin lautasliinoja siihen.

Kokeilin myös

kuvalehden sivuja ja sekin onnistuu. Ompelin ison pussukan, josta tuli vähän toispuoleinen - sen tein eilen. Tänään ompelin muumi-lautasliinakankaasta penaalin ja se on aika onnistunut. Muovin ompelin siihen päälle samalla kuin kankaan, mutta oma muovini on kankeaa ja aika paksua, joten ei niin hieno tule, mutta ei haittaa.

Olin jättänyt lapun

miehelle keittiön pöydälle, että menen uimaan ja kauppaan. Ja että mies voi sitten hakea, mitä minä olen unohtanut. Kun palasin maitolastin kanssa, mies tuli melkein perässäni kotiin. Samanlainen maitolasti mukanaan. Hän oli käynyt eri kaupassa, joten emme törmänneet. Ei hän mitään lappua ollut huomannut, mutta ei se mitään. Maitoa meillä kuluu kyllä.

Päivät ovat hurahtaneet

Esikoinen teki pikkupoikana

rattoisasti. Aamulla uimaan, päivällä kotoilua, illalla kävelylle tai pyöräilemään. Eilen tosin olimme kotona koko illan. Mutta urakoimme kattolistan kanssa. Tarkoitus on saada taulut seinälle olohuoneeseen ja sitä varten mies kiinnittää kiskot kattoon. Siinä tuli vähän pulmia, joten työ jäi vaiheeseen. Jatkamme sitä ensi viikolla. Pitää porata ja ruuvata, imuroida ja muuta.

Huomenissa

aion mennä erään ystäväni syntymäpäiville johonkin aikaan. Tarkoituksemme on myös siivoilla miehen kanssa kotia. Saamme pojan perheen vieraaksemme sunnuntaina joiksikin päiviksi. Se on todella odotettua ja kaivattua. Näimme lapsenlapsia vuosi sitten viimeksi.

Olkavarttani pakottaa,

joten jatkan toiste. Jeesus kanssasi, kaikilla teilläsi, arvoisa lukijani!