Kategoriat: Ajankohtaista

Olemme saaneet kunnon kesän! Joka päivä aurinkoista, merivesikin jo yli 20-asteista, joten kelpaa pulikoida pienten ja suurten. Mittari on kivunnut jo vähän yli kipurajan, mutta tämä on lyhytaikaista. Yöt alkavat salaa pimentyä ja samalla viilentyä, mutta toistaiseksi vielä saamme nauttia lämmöstä ja valosta.

Eilen olimme

Mökillä Koivulahdessa

aamulla messussa, jossa minulla oli kanttorivuoro. Väkeä oli paljon, vaikka sää oli kuuma. Pyöräilimme kotiin hautausmaan kautta. Vein Arin haudalle kukkia. Iltapäivällä ajelimme joidenkin seurakuntalaisten kanssa Koivulahteen mökille, jonka omistaa eräs perhe seurakunnastamme. Tapasin siellä myös lähettipariskunnan, joiden puolesta rukoilen päivittäin. He ovat tällä hetkellä kotimaassa työtään tehden ja asuvat naapurimökissä Koivulahdessa.

Eilen tuli myös kuluneeksi 40 vuotta

siitä, kun avioiduin Arin kanssa Nivalassa. Tuntui hyvältä, kun mökin emäntä ehdotti, että laulaisimme Soi kunniaksi Luojan. Se laulettiin myös aikoinaan meidän häissämme.

Istuimme lähinnä varjossa ja nautimme virvokkeita ja hätistelimme paarmoja. Miehelläni oli mukana sääskenkarkotuspöristin, joten sääskistä ei ollut huolta. Oli niin lämmin, että teki mieli vaan istuksia ja olla ja mikäs sen esti. Huomasin kotiin ajaessamme, että pääni oli kohtalaisesti kuumentunut, ei ollut oikein hyvä olo.

Lauantaina

ulkoilimme Kronvikin uimarannalla. Istuimme puiden varjossa, omat tuolit mukana. Minä luin yhden kirjan loppuun. Se kertoi perinteisen rakkaustarinan skotlantilaisesta linnasta. Neito astuu avioon pahaa aavistamatta. Linnan väki on ynseää, sulho etäinen. Entisiä morsiamia lappaa suutelemassa sulhoa. Jotain katalaa on tekeillä. Nuori rouva jopa pakenee Lontooseen vihamielistä ilmapiiriä, mutta aviomies hakee hänet takaisin ja vaimokulta vakuuttuu miehensä rakkaudesta. Lopulta kaikki pimeyden kätköt paljastuvat ja onni alkaa kukoistaa, joten kirja päättyy. Hyvä kirja, kävi hyvin.

Varjossa

oli helppoa ja nautinnollista tähyillä merelle kahvia siemaillessa ja siipan kanssa jutellessa kirjan lukemisen ohessa. Mies katseli kiikarilla merelle ja nautti olostaan tekemättä mitään sen kummempaa. Minä kävin pari kertaa uimassa, virkistävää. Kun kirja päättyi, olin valmis lähtemään kotiin. Olimme olleet nelisen tuntia varjoilemassa, mutta siitä huolimatta päässäni tunsin kuumuuden  ja auringon vaikutuksen. Onneksi kykenin ajamaan kotiin. Nukahdin illalla ennen nukkumaan menoa, mikä sekin kertoo siitä, miten helle uuvuttaa. Mutta ihana päivä se oli! Eväänä meillä oli termospullollinen kahvia, voileipiä ja banaanikakkua sekä muutama pikkuleipä.  Miehellä oli kylmää kahvia. Hän pitää enemmän kaikista makukahveista kuin perinteisestä kahvista, josta minä taas pidän eniten. Vettä tietysti oli myös.

Viime viikolla

pyöräilimme tyttären luo ja lähdimme lastenlasten kanssa syömään lähiruokalaan. Otimme keräyskepit mukaan sekä roskapussin. Eve 6v ja Tiutau 4v olivat innokkaita keräilemään. Välillä Tiutau auttoi kädellä, kun keräyskeppi ei totellut. Yhden tölkin löysimme ja lupasin siitä saatavan rahan tytöille, joten annoin euron kummallekin, kun palasimme. Kohtuullista minusta.

Pelasimme

syömästä palatessamme Aliasta Tiutaun kanssa ulkona. Tiutau kertoi tietävänsä ja osaavansa kaikki kortit ja kyllä hän olikin taitava. "Tämä on sellainen eläin, joka alkaa kro-kirjaimella", hän arvuutteli ja me yritimme päätellä, mistä on kyse. Välillä isosisko oikoi pienemmän puheita. Nyt odotamme ja toivomme, että tytöt tulevat jossain vaiheessa meille yökylään. Ehdotin, että voisimme nukkua parvekkeella. "Minä en ulkona nuku", vakuutti Tiutau, eikä lämmennyt ajatukselle, vaikka kerroin parvekkeella nukkumisen eduista.

Mies radiolähettimen&antennin kanssa

Jonain päivänä

Pedro, pian 1v, ja Saarukka 4v, olivat käymässä. Pian pääsemme viettämään Pedron synttäreitä, jota osuvat hänen vanhempiensa hääpäivään. Seuraavat lasten synttärit ovatkin luultavasti loppusyksyllä, kun Saarukka viettää juhliaan sekä uusi vauva syntyy yhteen lasten perheeseen.

Lähipäivinä

Vieno 2v, sekä Kaskas 5kk, tulevat vanhempineen kyläilemään. Suunnittelen laittavani päivällisen heille. Lapsiperheet tarvitsevat paljon rukousta, pienten kanssa elämä on hektistä. Meidän isovanhempien tehtävä on rukoilla lastemme perheiden puolesta, muun muassa.

Tulevina viikkoina

odotamme etelästä vanhimman pojan perhettä vierailulle. Heillä on kolme lasta emmekä ole nähneet sitten viime kesän heitä. Tosin poikaani näin, kun oli anoppini hautajaiset loppuvuonna. Korona rajoitti niin että paikalla saattoi olla alle 20 henkeä silloin.

Parveke

on minun kesähuoneeni ja ihanin paikka tässä kodissa! Tällä helteellä siellä voi olla lähinnä vain aamuisin ja päivällä kuumuuden takia. Nautin myös makuuhuoneesta, joka on meidän entinen olohuoneemme, eli se huone, josta menemme parvekkeelle. Öisin peittelemme ikkunan punaisilla paksuilla verhoilla ja ovi parvekkeellekin on oltava kiinni aamuyöhön asti, kunnes sää viilenee aamuun mennessä. Aiemmin pidimme ovea yön auki ja minulle tuli sellainen olo kuin olisimme ulkomailla. Ulkoilma leyhytteli verhoja illan ja yön viileydessä. Koska tuo nykyinen makuuhuoneemme on isoin huone asunnossa, se on myös ilmavampi kuin muut huoneet ja ovi parvekkeelle lisää sen ilmavuutta. Parvekkeen lasi-ikkunoiden edessä on rullaverhot ja päätyikkunoihin olemme laittaneet verhoja auringon takia.

Tänä aamuna

pyöräilimme rannalle heti yhdeksän jälkeen. Minä menin uimaan. Vesi oli lämmintä ja vedenpinta tyyni, uin ja kelluin kauan. Muitakin uimareita oli paikalla. Muutkin ovat huomanneet, että keskipäivä on liian kuuma. Juttelin jonkun ikärouvan kanssa kaikenlaista uidessamme. Mieheni keräili roskia keräyskepillä sillä aikaa.

Paluumatkalla kiertelimme pyöräillen rantoja. Löysimme tölkkejä ja paljon roskia, jotka kärräsimme roskikseen keräyskepeillä. Tölkit mies vei kauppaan ja tarkoitus oli ostaa jäätelöä. Minä jopa ehdotin sitä, vaikka olen aika herkkuvastainen. Kuinka ollakaan, kaupan pakastin oli mennyt rikki, eikä jäätelöä herunut. Ei haittaa, sillä meidät on kutsuttu iltapäivällä kylään sukulaisiin ja siellä saamme jäätelöä!

Kauraleipä, lempileipä

Miehellä

on tuuletin, joka kierrättää huoneilmaa ja se vilvoittaa sopivasti. Hän on laittanut sen minua varten, kun kirjoitan. Siunattu mieheni!

Ulkona

näyttävät pilvet lisääntyvän. Johan tässä alkaa tehdä mieli sadetta, luontokin sitä kaipaa. Vesi alkaa huveta tynnyristä varaston nurkalta, kun kastelen sillä pihan kukkasia.

Siunatkoon sinua, arvoisa lukijani, kolmiyhteinen Jumala, Isä, Poika ja Pyhä Henki. Iloista kesän jatkoa!