Kategoriat: Ajankohtaista

2012

No niin, hyvää aikaa kirjoittaa pikkaraisen, kun aviomies lähti asioitaan hoitamaan muutamaksi päiväksi Keski-Suomeen. Tosin olin pitkän päivän töissä ja ilta jo painaa päälle, mutta kirjoittaminen aina selkiyttää omaa päänuppia, joten ei liene pahitteeksi vähän raapustella.

Minulla oli töiden jälkeen

eräs palaveri ja jo iltapäivällä alkoi aikamoinen väsy ja päänsärky. Mutta ilokseni molemmat lähtivät omia aikojaan. Minä siis palaudun työstä ja sen rasituksesta! Se on suuri ilo, kun muistan vuosia, jolloin en lainkaan palautunut. Olen siis uudistumiskykyinen ja se rohkaisee.

Sekin rohkaisee, että olen kuullut jokaisella olevan aikoja, jolloin nukkuu huonosti. Koska olen kärsinyt unettomuudesta monia vuosia stressin ja kaiken muun takia, siitä tuli minulle vähän paniikkiolo. Tuntuu, että nukkumattomuus on sellainen peikko, joka uhkaa lähinnä minua. Kun se tuntuu uhkailevan välillä muitakin, se ei enää ole niin ahdistava asia. Siitä huolimatta en aio valvoa öitäni, vaan heitän pilleriä kitaan ja haluan nukkua yöni, jos mahdollista.

2013

Viimeiset muutamat yöt

2013

olen muutaman vuosikymmenen jälkeen nukkunut toisen vieressä, siis tuoreen aviomieheni vieressä ja olen havaitsevinani, että nukun paremmin. Toisen läsnäolo tuo turvaa ja lohtua. Enkä minäkään viitsi poukkoilla vuoteesta aamuyöstä, etten herätä toista. Mutta tottumista tähän uuteen elämänvaiheeseen on meille molemmille. Se tuo haastetta ja paljon hyvää mieltä.

Olemme käyneet iltaisin kävelemässä. Parina iltana satoi räntää ja vettä ja painelimme melkoista vauhtia. Ajattelin, että jo on miehellä kiire. Loppumatkasta hän totesi, että kylläpä sinä kävelet nopeasti. Meillä on aika lailla sama tahti kävelyssä, ja sehän sujuu silloin hyvin. Tässä tapauksessa vesisade kai siivitti kävelyämme ja olimme kyllä läpimärkiä kotiin tultuamme. Sitten olikin sitä hauskempi myöhemmin istuutua nokakkain teepöytään juttelemaan ja nauttimaan toistemme seurasta.

2013

Töissä lapsilla

oli mukavaa pihalla. Pikkupakkasesta huolimatta vesilätäköitä riittää ja muksut hyppivät niissä sydämensä innolla. Vettä piti lapioida ja kantaa ja läiskyttää ja roiskuttaa. Tätä jatkunee seuraavat viikot kunnes lumi ja jää sulavat päiväkodin pihasta. Kurahousurumba tietää kevään tuloa ja sitähän tässä ilolla odotamme kaikki, että lumi sulaa ja kävelytiet aukeavat. Nastakenkiä olen pitänyt useita viikkoja, sillä jäätikköä on riittänyt.

Katekismuksesta:

Mitä Jumala vaatii aviopuolisoilta?

Jumala vaatii aviopuolisoilta rakkautta ja kunnioitusta toinen toistaan kohtaan. Vaimo on Jumalan antama apu miehelle ja mies on Jumalan antama pää vaimolle.

1 Moos 2:18 Ja Herra Jumala sanoi: "Ei ole hyvä ihmisen olla yksinänsä, minä teen hänelle avun, joka on hänelle sopiva."

Perjantaina odottelen

2013

miestäni kotiin palaavaksi muuttokuorman kanssa. Ehkä minun olisi syytä raivata hiukan tilaa? Mutta mistähän alkaisin! Olimme yhdeydessä äskettäin skypen kautta ja rukoilimme tapamme mukaan yhdessä. Se on turvallista, lohdullista ja tuo meille avun kaikkiin asioihimme. Saamme luottaa, että kaikki yhdessä vaikuttaa parhaaksemme ja Jumala johdattaa elämäämme. Mikäs tässä on siis ollessa, Herran hyvässä huomassa ja ystävien, puolison ja Jeesuksen itsensä esirukousten alla.

Siunausta sinunkin elämääsi, arvoisa lukijani!

jk. Uusia kuvia en, ikävä kyllä, edelleenkään kykene tänne laittamaan. Sen vuoksi voit käydä kurkkimassa toiseen blogiini, jossa on myös kuvia.