18.12.2018 - Jeesuksen syntymäpäivä viikon päästä

Kuuntelen youtubesta instrumentaalimusiikkia, jouluista sellaista. Mukava jo aavistella joulun läheisyyttä.

Aavistelu lisääntyi

koristelemalla pipareita. Eräs ystävä kävi iltapäivällä ja toi minulle niitä, ja ne minä koristelin perinteisellä tyylilläni. Olen hankkinut kauan sitten elintarvikevärejä, ja niiden käyttö on ollut vähäistä. Pieni hyppysellinen kutakin väriä jouluisin, eikä edes joka joulu.

Löysin kaapistani taateleita, leivoin taatelikakun. Ehkä innostun leipomaan noita lisääkin, haen vain lisää taateleita kaupast. Yleensä olen leiponut limppuja, mutta en ole varma, saanko nyt sellaisia aikaiseksi.

Joululeipomisesta

tulevat lapsuuden joulut mieleen. Minulla on monta kakkuvuokaa. Otin sen, jonka olen kotoa tuonut. Siinä leivottiin aina ihannekakkua, minun tehtäväni oli voidella vuoka. Nyt päätin viedä kaikki muut vuokat kirpparille ja käytän jatkossa vain tuota vanhaa. Se tuo lämpimät muistot mieleeni.

Olen nukkunut

vähän kehnonlaisesti monta yötä. On paljon ajateltavaa, ihan iloisia asioita kuten esimerkiksi joulu. Mutta en kestä oikein hyviä enkä huonoja tunnekuohuja tai ajatelmia. Unet pakenevat. Pitäisi olla vissiin viilityyntä aina niin kuin vanhuksilla tai muuten nuppi huojuu. Väsymyskin alkaa painaa, mutta onneksi joululoma siintää ihan lähellä. Väsyneitä ovat toki muutkin töissä, niin äidit kuin työkaverit.

Äidistäni

olen hyvin kiitollinen. Minulla on hyvä äiti, joka on nyt jo vanha. Itse toivoisin olevani hyvä tytär, mutta olen aika äksy ja huonohermoinen kuuntelija. Onneksi veljeni, joka pitää äidistäni huolta käyden päivittäin useitakin kertoja äidin luona, on mitä mainioin huolenpitäjä. Hän lausahtelee runoja sopivissa tilanteissa ja hänellä on tarinanpoikasia joka saumaan. Nytkin käydessäni äidin luona veljeni keksi tuosta vaan runon jos toisenkin ja nauroimme katketaksemme.

Päivän sana eilisestä tekstistä:

Kuulkaa, rakkaat veljeni. Eikö Jumala ole valinnut niitä, jotka maailman silmissä ovat köyhiä, olemaan rikkaita uskossa ja sen valtakunnan perillisiä, jonka hän on luvannut niille, jotka häntä rakastavat? -Jaak 2:5

- - tämä maailma ei tuota evankeliumin aarretta tunne eikä pidä sitä minkään arvoisena. Siksi nojatessasi elämässäsi koko painollasi Jeesuksen ristin varaan sinä maailman silmissä jäät köyhäksi. Sinun aarteesi näyttää sen silmissä halveksittavalta ja sinä itse surkealta.

Älä silti pelästy tai masennu osastasi. Parempi on tehdä Jumalan köyhänä matkaa kohti Taivasta kuin maailman rikkaana joutua kadotukseen. Kristus, sinun aarteesi, ei väisty viereltäsi kuolemasikaan hetkellä.

https://www.lhpk.fi/sano-vain-sana-hartaudet/

Hyvää yötä, Jeesus myötä, arvoisa lukijani - iloisella mielellä kohti viimeistä paastosunnuntaita ja joulua!