06.11.2018 - Marraskuun sää

Tänään on hyvä mieli. Osittain se johtuu siitä, että työpaikka on niin erinomainen, mutta sen jälkeinen uiminen paransi oloa monta astetta. Kävin vain kotona hakemassa uikkarit, crocksit ja pyyhkeen. Edelleen uin omin nokkineni, sillä toistaiseksi ainakin olen päättänyt olla ottamatta talviuintiavainta, joten en voi tietenkään käyttää Pingviinien tiloja. Mutta näköjään en maltakaan olla uimatta. Ja säähän on mitä parhain tällaiseen, kun ei ole pakkasta. Muutoin maa on martaana, kuolleena, ja kaikki melkein on harmaata luonnossa. Mutta ilman syksyn synkeyttä ei kevätkään sitten näytä miltään.

Tytär kävi

lapsineen tänään töiden jälkeen. On ilo seurata tyttösiä, kun he leikkivät innokkaasti ja pienempi toistaa perässä kaiken, mitä isompi sanoo, kovemmalla volyymilla vain. Nauratti kovasti heidän touhuamisensa.

Ja hernekeitto, jonka keitin aamutuimaan, kelpasi kaikille - kuten kuvasta näkyy: kaikki meni! Karjalanpiirakoista puhumattakaan. Niitä tekisi mieleni leipoa joskus itsekin, mutta en ole varma, saanko aikaiseksi. Olenhan minä niitä taannoin tehnyt, mutta pitkä aika on kulunut viime kerrasta.

Isompi tytöistä saa kaataa aina pienemmällekin maitoa pikku kannusta. Ja äitinsä kehottaa pyytämään:Kan ja få, ja tyttärensä tekee työtä käskettyä.

Uneni on

ollut liian vähäistä ja huonoa viime aikoina, vaikka juuri viimeksihän kirjoitin nukkuneeni mahdottoman hyvin. Näin se elämä heittelee ja unet vaihtelevat. Ehkä tämä pimeyskin masentaa lisää. Toivon, että piristyn kuitenkin jossain vaiheessa taas. Ja saahan sitä ihminen olla välillä alamaissakin. Kuuluu elämään.

Torstaina

Koulukadulla on Lähimmäisilta. Olen siinä mukana teen keittäjänä ja laulujen säestäjänä. Meitä on ollut tusinan verran koolla joka kerta. Pidämme pienet arpajaiset lähimmäistyön hyväksi, K. A. Rile opettaa Katekismusta ja laulamme Sinisen laulukirjan lauluja ja rukoilemme. Ne ovat olleet mukavia iltoja ja tuskinpa ne ikäviksi muuttuvatkaan.

Minulla on edelleen

Joulun lapsi -pakettityö meneillään. Tämän vuoden paketit voimme palauttaa ensi viikolla. Minulla on 6 isoa laatikkoa pöydän alla ja seinän vierillä, ja lisäksi yksittäisiä laatikoita. Vielä puuttuu muutamia pipoja ja leluja, mutta luultavasti saan kaiken kasaan ajoissa. Saa nähdä, mikä on pakettiemme kokonaismäärä sitten, sillä niitä on kahdessa muussakin paikassa odottamassa eteenpäin vientiä.

Viime sunnuntaina

toimin kanttorina Snt Immanuelissa, ruotsinkielisessä seurakunnassa. Hermostutti kamalasti etukäteen. Yhden virren soitin kuulemma väärässä paikassa. En tiedä vieläkään, mikä olisi ollut oikea paikka. Ja muutaman kerran yritin etuilla soittamisessa, mutta hyvin kaikki kuitenkin meni. Seurakunnan veisu oli mahtavaa, vaikka väkeä ei ollut kuin parikymmentä.

Siitä olin iloinen, että eräs vanha täti tuli kahvipöytääni ja minä juttelin hänelle pääasiassa ruotsiksi. Yleensä en saa sanaakaan suustani, unohdan jokaisen ruotsinkielisen sanan. Hyvä mieli jäi ja lupauduin heti kuin Mölperi sotaan: pyytäkää vaan, kyllä minä taas tulen!

Päivän sana:

Älkää puhuko valhetta toinen toisistanne, te, jotka olette riisuneet pois vanhan ihmisenne tekoinensa. -Kol 3:9

- - kristitty ei voi eikä hänen kuulu tehdä mitään pelastuksensa eteen, koska kyseessä on Jumalan lahja ja teko. Mutta hyville teoillekin on olemassa paikkansa kristityn elämässä. Niillä ei ansaita pelastusta, mutta niillä palvellaan lähimmäistä. Siitä hetkestä lähtien, kun joku on kastettu kristityksi, hänet on kutsuttu joka päivä kantamaan ristinsä, kääntymään pahoista teoistaan ja tekemään sitä, mikä on oikein.

Ja tässä riittääkin työsarkaa loppuelämäksi. Jos mietit, mitä sinun tulee tehdä, aloita kymmenestä käskystä ja katso, mitä Jumala tahtoo sinulta. Ne osoittavat paitsi sinun syntisi myös sen, millaiset teot ovat oikeita ja hyviä Jumalan silmissä.

- - Päivittäin saamme tuoda pahat tekomme Jumalan eteen, pyytää niitä anteeksi ja jatkaa puhtain sydämin ja lähimmäistämme palvellen. Tähän kaikkeen meidät on kasteessa kutsuttu.

https://www.lhpk.fi/sano-vain-sana-hartaudet/

Mukavaa loppuviikkoa, arvoisa lukijani! Kestäkäämme pimeyttä vielä hetki: sen takana odottaa jo uusi kevät!