10.11.2018 - Joka aamu on armo uus`

Kun väsyttää eikä itsestä löydy iloa eikä jaksamista, on siunattu asia, että toivoa ei tarvitse laittaa itseeni ei omaan jaksamiseen tai osaamiseen. Toivoni on Jumalassa, joka on tehnyt iloni mahdolliseksi Jeesuksessa, joka teki sen, mihin minä en kykene. Hän sovitti minut Jumalan kanssa ja sen takia minulla on sisäinen ilo ja rauha. Pimeinäkin päivinä valo loistaa sisimpääni ja sisimmässäni.

Mennyt viikko

oli työntäyteinen, mutta siunattu ja hyvä. Eilinen kävelylenkki Vestikseen ja vielä illalla leskiporukan kanssa ruokailemaan takasi kunnon päiväkävelyt, runsaat 15 km. Kilometrin päässä siintelee 2000 km tänä vuonna. Tavoitteeni oli 2200 km tänä vuonna, saa nähdä saavutanko sen. Koskaan ei voi tietää, millainen on terveys - se on Jumalan kädessä.

Haaveissani

on saada itseni hinatuksi uimahalliin tänään aamupäivällä. En ole varma, onnistunko, mutta mikäli, niin ostan samalla 10 kertalippua, jolloin on todennäköisempää, että saan käydyksi siellä talven aikana. Lähteminen kuten kaikki tekemisen aloittaminen on aina hankalampaa kuin itse tekeminen.

33 vuotta sitten

oli isänpäivä tänään. Tähän aikaan, eli aamukahdeksalta sain tipan käsivarteeni, ja jo ennen puoltapäivää potra poikalapsi siunaantui perheseemme. Tämä lapsi oli erityisen aurinkoinen vauvana. Aina kun häntä vilkaisikin, hän hymyili kuin Hangon keksi! Nyttemmin hän lähettelee facebookissa kutsuja minulle milloin minnekin kissanristiäisiin. Tänäänkin Kiipeä terveelle oksalle -tapahtumaan, joka näyttää olevan jossain Somerolla... Mahtaako hän saada joltain veljeltään paketin postissa? Sisältö on sama kuin ennenkin: jokin hölmö cd, jota ei kukaan kuuntele sekä lässähtäneet lenkkarit tai muuta kulahtanutta. Mielenkiintoista kuulla, kun tapaan perhettä tänään!

Lasten syntymät ovat olleet suuri Jumalan lahja ja minulla on ollut paljon iloa lapsistani. Muistaakseni minulla ei ole koskaan ollut suuremmin ongelmia heidän kanssaan. Luultavasti aika on kullannut muistot, ja muistan vain sen, että Jumala on aina auttanut, antanut voimia ja viisautta lasten kasvattamiseen. Totta kai elämään on kuulunut paljon vääntöä ja huolta, mutta tässä vaiheessa vain kiitän ihmeellisestä Jumalan johdatuksesta ja avusta.

Lapset ovat olleet minulle aina rakkaita - muiden lapset yhtä ihania kuin omat! Töissäkin ihaninta on pitää vauvaa sylissä, saan itsekin kaipaamaani sylihoitoa.

Aamulla herättyäni

tekaisin pienen sämpylätaikinan, nyt sämpylät ovat valmiina. Jos ostan leipää kaupasta, ostan aina 30% alennuksessa olevaa, mikäli sitä on tarjolla. Muutakin ruokaa samoin, aina tarjouksesta, jos mahdollista. Kehumatta paras, mutta osaan olla taloudellinen ja käyttää rahaa oikein. Isäni oli siinä hyvä opettaja, samoin äitini. Kun ei tuhlaa, on mahdollista saada jotain hauskaa ja tarpeetontakin välillä. Kuten geelikynsiä (joista tuli susi, kun käytin kynsiäni kukkapurkkien kaiveluun ynnä muuhun).

Torstaina

oli Lähimmäisilta. Sain kyydin K.A.Rilehilta. Viiden hengen autoon mahtui yllättävän paljon porukkaa. Neljä paksua mammaa takapenkille, muun muassa. Itse istuin alimmaisena yksi mummeli sylissäni viimeiset pari kilometriä. Ulvoin naurusta, niin että silmät vuotivat. Ikkunakin oli auki puolet matkasta, kun en keksinyt, miten sen saa kiinni. Paluumatka sujui harvennetuin joukoin eri autoissa.

Mieleen tuli äitini, joka taannoin kuljetti lastenlapsiaan uimaan. Osa oli peräkontissa, kun kaikki eivät mahtuneet sisälle. Nyt oli sama meininki. Pikkuruinen hulluttelu on paikallaan silloin tällöin, ettei elämä mene liian viralliseksi. Sellaista ei jaksa pitkän päälle.

Illan opetus Katekismuksesta oli tavattoman hyvä, ja koko ilta muutenkin antoi sydämen iloa.

Tänään pitäisi

siis hullutella itsensä uimahallille, ja siinä sitä onkin tekemistä. Sitä ennen nautin vielä kupin kahvia ja maistelen sämpylöitäni. Uunissa muhii punajuuria, porkkanoita, sipulia ja jotain, jonka nimeä en muista.

Päivän sana:

Hän, joka teitä kutsuu, on uskollinen, ja hän on sen myös tekevä. -1 Tess 5:24

- - Mitä arvostat ystävissäsi? - - Läheltä katsottuna osaaminen ja omistaminen harvoin tuntuvat kuitenkaan tärkeiltä. Se, voiko ihmiseen luottaa, nousee hänen lähellään eläessä arvoon arvaamattomaan.

- - yksi pitää. Jumalaan voi luottaa. Jumala on uskollinen ja tekee sen, minkä Hän on luvannut.

- - Elämän kuohuissa ja kauhuissakin Hänet opitaan tuntemaan uskollisena. Hän, joka evankeliumin kautta kutsuu sinua, Hän, joka kasteessa otti sinut omakseen ja poikansa verellä sovitti syntivelkasi - Hän on uskollinen. Hän ei peruuta kutsuaan. Hän ei luovuta sen kohdalla, joka osoittautuu heikoksi tai arvottomaksi. Hän ei käännä selkää uskottomalle ja sydämeltään kelvottomalle, sillä Hänen oma olemuksensa on uskollisuus. Kristuksen tähden Hän on voimallinen antamaan syntisi anteeksi ja hengellään varjelemaan sinut oikeassa uskossa taivaaseen asti.

https://www.lhpk.fi/sano-vain-sana-hartaudet/

Mukavaa marraskuun päivää, arvoisa lukijani! Älä missaa messua huomenna - itse olen menossa kahvitusvuoroon, ja messu Laivakatu 7:ssä alkaa klo 9.30. Tervetuloa!