09.09.2018 - Lämpimän viikonlopun jälkeen

Meillä oli huikean onnistunut päivä Lepikon leirikeskuksessa eilen! Mikaelin seurakunta järjesti seurakuntapäivän, johon osallistui väkeä Seinäjoelta ja Kokkolasta. Sää oli mitä ihanin. Henkilökunta valmisti ruuat ja kahvit, itse grillasimme makkaraa myöhemmin iltapäivällä. Lapsille oli omaa ohjelmaa. Minun osuuteni siinä oli opettaa yksi laulu, Luuk 24:46-49 oli se, jonka valitsin, koska se sopi hyvin lasten saamaan opetukseen, joka oli Pyhän Hengen vuodattaminen.

Aikuisille

oli meidän pastorin pitämä opetus sekä katsaus Lähetyshiippakunnan kansliasta Samin tuomina terveisinä. Lopuksi ulkoilun ja grillauksen jälkeen pidimme vesperin, joka on iltahartaus ja se päätti päivän. Sen jälkeen siivousta ja tavaroiden keräystä ja kotiin.

Kun päivä oli illassa,

olin ihan naatti, mutta en ollut ainoa. Meidän myyjäispöytämme sai ostajia, kolme mekkoani kävi kaupaksi. Minähän myyn niitä seurakunnan työn hyväksi, ja niitä on edelleen myynnissä. Olen jopa laskenut hintaa, sillä menekki on vähäisempi kuin tarjonta. Olen iloinen, että niitä meni, sillä on mukava tehdä lisää, jos joku haluaa niitä ostaa. Mitäs niitä muuten tekemään. Nyt minulla on tekeillä luultavasti itselleni aika nätti mekko taas. Tai jos se ei tunnukaan omalta, sitten myyn sen eteenpäin.

Koska olin illalla

ihan poikki, olin masentunut ja allapäin. Kukaan ei pidä minusta, olen huono ja kelpaamaton. Nämä ovat ajatuksiani silloin, kun väsyn liikaa. Onneksi pitkä yön lepo auttoi asiaa, ja yöllisestä päänsärystä huolimatta heräsin kohtalaisen kunnossa aamulla.

Tänään

ajattelin, ettei kukaan juuri jaksa tulla messuun eilisen koitoksen jälkeen, mutta päinvastoin: porukkaa oli tavallista enemmän! Itse olin kanttorina ja olin kyllä aika räjähtänyt, mutta selvisin kuitenkin.

Lähtiessäni kirkkoon oli naurussa

pitelemistä. Tehän tiedätte naiset, miten siinä käy. Puet päällesi vaatteet, ja olet jo menossa. Huomaat, että vaatteet ovat täysin sopimattomat, kerta kaikkiaan. Pakko vaihtaa.

Minä olin jo hakemassa pyörää, kypärä päässä. Juttelin naapurinkin kanssa pihalla, hän meni pesutupaan. Kun ajoin pyörällä tallista 10 metriä, tajusin, että vaatteet eivät kerrassaan käy. Ajoin talon eteen, syöksyin sisään, kypärä pois ja toinen kostyymi kaapista päälle. Kauhea kaaos jäi taakse, kun hyppäsin pyörän kyytiin. Toivoin vain, ettei kukaan talon väestä nähnyt poukkoiluani. Itse hihitin puolet matkasta. Väsymys teettää kaikenlaista, mutta tämä oli nyt taas aika sekoilua.

Messun jälkeen

oli taivaallisen ihanaa istahtaa kahvipöytään hyvään seuraan ja juoda vielä toinenkin kuppi kahvia pullan painikkeeksi. Olen muuten pitänyt aika tiukasti kiinni siitä, etten syö illalla. Eilen tosin laistin homman, mutta pari viikkoa on mennyt ihan hyvin. Paino ei ole noussut, ehkä vähän laskenut, mikä lisää iloista mieltä, jos mahdollista, vielä lisää.

Olin luvannut

mennä keskipojan luo Saarukkaa ammailemaan iltapäivällä, jos rahkeeni riittävät. Ne riittivät, ja koska sää oli ihana, kävelin sinne. Leikimme hiekkalaatikolla, keräsimme käpyjä ynnä muuta. Söin makoisia lihapullia muusin kanssa yhdessä Saarukan kanssa ja lähdin kotimatkalle. Minulla oli metkut mielessä, toisin sanoen kippo olkalaukussa. Matkalla pysähdyin salaiseen marjapaikkaani, jota olen tiiraillut jo ennenkin. Poimin vajaan litran mustikoita, jotka vielä ovat kelpokunnossa. Kerran keikahdin nurin ja polvet tulivat sinisiksi, mutta mättäät olivat pehmeitä ja leppoisia kellahtaa.

Matkalla

tapasin tuttavani ja pysähdyimme pitkäksi aikaa juttelemaan. Pidin sinistä kättäni selän takana, ettei tarvinnut ruveta selittelemään. Harmittelin jatkaessani matkaa, ettei meressä voi uida koko loppusyksynä sen saastumisen takia. Niin kaunis ranta, ihana auringonpaiste ja varmasti vielä lämmin vesi! Jatkoin matkaani kuitenkin hyvällä mielellä.

Kotona

oli mukava pyörähtää suihkussa ja nyt viettää iltaa kaikessa rauhassa. Luin pari blogia caminolta. Itseäni ei vedätä enää camino, kun ei minulla ole siihen mahdollisuuksia. Yksin en lähde, seuraa ei ole. Mutta muita kävelysuunnitelmia minulla kyllä on. Ehkä pitää ottaa jokin lomapäiväkin lähiaikoina, jos tuntuu siltä, että tekee mieli saada katkoa. Yritän kuitenkin saada lepohetkiä työn lomassa niin etten väsy liikaa.

Sano vain sana -kirjasta ajatus:

Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin! -Joh 1:29

- - Monet eivät tarvitse hänen kaltaistaan vapahtajaa. Niille, jotka ovat joutuneet tekemään tuttavuutta synnin, pahojen voimien ja kuoleman kanssa, Jeesus on juuri oikea Vapahtaja. -LHPK

Hyvää, siunattua viikkoa, arvoisa lukijani!