Kategoriat: Ajankohtaista

Rusakon syömät lobeliat kukoistavat taas!

Tänään ensimmäinen nuori meidän Mikaelin luterilaisessa seurakunnassa konfirmoitiin. Oli hieno tilaisuus. Kesäkuulla oli Lähetyshiippakunnan rippikoululeiri, jonne ympäri Suomea nuoret osallistuivat ja myöhemmin omissa seurakunnissaan kukin on konfirmoitu. Nuori siunattiin, hänelle annettiin lahjoja ja kakkukahvit juotiin. Juhlan tuntua kerta kaikkiaan!

Nukuin pitkästä aikaa

tosi pitkän yön. Menin varhain nukkumaan ja heräsin kolmelta. Siinäkö se yöuni sitten oli, tuskailin, mutta sain tainnutetuksi itseni uudestaan unten maille, kun menin sohvalta lattialle nukkumaan. Viilennyttyäni tarpeeksi lattialla (ikkuna oli taas selkoselällään) siirryin sohvalle, vedin pussilakanan pään yli ja nukuin kellon soittoon vähän yli kahdeksaan! Olo on virkistynyt.

Messun jälkeen kotona

vaihdoin kamppeet, söin pari voileipää ja huristelin pyörällä uimaan. Tapasin entisen naapurini ja hyvä oli kun tapasin. Olin aikonut muistaakseni vuosi sitten järjestää eläkeleskien tapaamisen, johon hänkin olisi osallistunut. Mutta se meni puihin silloin ja omat voimani loppuivat. Nyt sovimme ajan ja soittelin pari puhelua, toivottavasti saan hoidettua nyt homman niin, että sellainen ryhmä muodostuu. Tarvetta olisi.

Raamatusta olen saanut

rohkaisua ja apua eiliseen synkeään olotilaani. Maailmassa uskova on aina ahtaalla, Jumala ei tahdo meidän rakastuvan tähän maailmaan, vaan rakkaudessaan hän kutsuu ja kehottaa luottamaan häneen, tuntui miltä tuntui. Parhaat päivät ovat edessä päin sillä, joka uskoo ja antaa Jumalan kantaa itseään. Hän kehottaa sanomalla Timoteuksen kautta:

Suuri voitto onkin jumalisuus yhdessä tyytyväisyyden kanssa.
Sillä me emme ole maailmaan mitään tuoneet, emme myös voi täältä mitään viedä;
mutta kun meillä on elatus ja vaatteet, niin tyytykäämme niihin. -1 Tim 6: 6-8

Pakkaan laukkua,

teen eväät, ristikko ja sudoku mukaan, junaan viideltä. Menen äitiä ja sukua morjestamaan, ehkä mustikoita etsimään. Riippuu, mikä sää ja tilanne. Seuraava kirjoitus tulee toiseen blogiin (löytyy etusivulta - voit kirjautua sinne, niin se tulee sinulle automaattisesti, kun kirjoitan sinne!)

Siunattua pyhäpäivän jatkoa, arvoisa lukijani!

Minä tahdon kuulla, mitä Jumala, Herra, puhuu: hän puhuu rauhaa kansallensa, hurskaillensa; älkööt he jälleen kääntykö tyhmyyteen.

Totisesti, hänen apunsa on lähellä niitä, jotka häntä pelkäävät, ja niin meidän maassamme kunnia asuu.

- - Herra antaa meille kaikkea hyvää, ja meidän maamme antaa satonsa. Vanhurskaus käy hänen edellänsä ja seuraa hänen askeltensa jälkiä. -Psalmista 85