09.03.2018 - On lepopaikka suloinen

Luterilaisissa virsissä on yksi otsikon sanoilla alkava virsi, joka on lempivirsiäni. Liekö lapsuudesta tuttu, en tiedä. Virsi kertoo, että se suloinen lepopaikka on Jeesuksen haavoissa. Hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, että meillä rauha olisi, joten siinä se rauha ja lepopaikka on!

Perjantai-iltapäivänä

se lepopaikka tuntuu olevan myös omalla sohvalla sen jälkeen, kun työpäivä on ohi. Minut sai pomppaamaan vikkelästi ylös Kari Uusikylän kirjoitus, jossa hän totesi, että monet aikuiset makaavat vain sohvalla ja katsovat teeveetä. No, itsehän katsoin Areenalta luonto-ohjelmaa ja sen jälkeen facebookia, josta tuo syyllistävä blogikirjoitus osui silmääni. Pinkaisin ylös itse teosta tavattuna!

Aamulla

heräsin lievään kurkkukipuun, viluun, joka johtui alilämmöstä (+35,8) ja jonkinlaiseen huonoon oloon. Voi ei, en halua taas tulla sairaaksi! Nappasin pari panadolia ja kipaisin tien viereen kitara mukanani odottamaan Norttia, joka kyyditsi minut muassaan Vestikseen. Pari viikkoa vielä pitää olla autolla ajamatta.

Katoin leipää ja leikkeleitä valmiiksi kahvittelua varten. Äitejä tuli lapsineen toistakymmentä, lapsia vähän enemmän kuin äitejä. Kymmeneltä pidin muskarin ja sen pitäminen sujuu minulta kyllä, vaikka itse sanonkin. Minulla oli soittimet molemmissa jalkaterissä ja kilisytin niitä vastakkain. Toiseen sääreen sidoin kissan ("Kuka saa, kuka saa, kissan taskuun kurkistaa, tillin, tallin tömpsis!" - kissan taskussa oli laulun sanoja), toisen säären säärystimen varteen käsinukkekoiran, joka välillä lauloin muutaman laulun suutaan aukoen. Laitoin hatun päähäni ja rämpytin kitaraa. Äidit sitten kiersivät nukkuvan karhun pesän ympärillä lapsineen ja välillä useampi täti Monika loikisteli torilla. Minusta se oli oikein mukavaa!

Naisten päivä

oli eilen. Kävelin illalla Palosaarelle, jossa vietettiin kansainvälistä naisten iltaa. Naisia oli useita kymmeniä. Maahanmuuttajanaisia kymmenkunta. Yhden heistä tunsin monen vuoden takaa, sillä hoidin hänen lapsiaan taannoin - siitä on varmaan 15 vuotta! Aina tervehdimme ilolla, kun tapaamme.

Oli arvontaa, kuorolaulua, salsan ja jonkin muun tanssin harjoittelua ja kyllä se jumpasta kävi. Aluksi kahvittelua leivonnaisten kera, enkä jättänyt syömisiä väliin. Mirella oli kanssani ja haettuani meille kahvit ja tarjottavat annoin sentään aina vähän isomman palan hänelle sekä pitsasta, leivästä että leivonnaisesta. Lopuksi lauloimme yhdessä ja iltahartauskin oli rukouksineen ja raamatunlukuineen.

Eilen pistäytyi

myös Kämmekkä luonani. Hän toi vetoketjuja penaaleja varten sekä nappeja kissoille silmiksi. Teen vielä tämän satsin penaaleja ja sitten kai siirryn kissojen ompeluun.

Tarkoitus oli

tavata tytärtä lapsineen tänään, mutta homma peruuntui osittain minun oloni takia. Olisin varmaan mennyt käymään heillä Karhulassa, elleivät he olisi päässeet tänne, mutta kuten sanottu: yritän ottaa iisisti, että tokenen kuntoon.

1. Kuningasten kirja

kertoo Salomon temppelistä, jossa Jumala lupasi olla läsnä ja ilmestyä.Sano vain sana -kirja selittää:

Jumalan Daavidille antamat lupaukset täyttyivät vain osin Salomon temppelissä. Täydellisesti ne toteutuivat siinä temppelissä, jonka Daavidin Poika, Jeesus Kristus, Jumalalle rakensi. Salomon rakennuttama temppeli oli vain esikuva siitä ikuisesta ja pysyvästä temppelistä, jonka Kristus kuolemassaan ja ylösnousemuksessaan rakensi. -Joh 2:19-22

Jeesus Kristus on Jumalan asuinsija maan päällä. Tuo temppeli on Jumalan nimelle pyhitetty ja sitä Isän silmät ja sydän tarkkaavat. Siksi Kristukseen kastettuina - hänen seurakuntaruumiinsa jäsenenä - voit omistaa itsellesi tuon Salomolle annetun lupauksen. Isän Jumalan silmät ja sydän ovat avoinna sinulle Jeesuksen tähden. Jeesuksen tähden Isä ei voi olla sinun hätääsi näkemättä, sinun rukouksesi ovat hänelle sydämen asia. -Lhpk

Itkumuuri on tuon temppelin jäljellä oleva osa. Sinne itsekin aikoinaan vein rukouslappuja ajatellen, että Jumala kuulee ne, kuten on Vanhan testamentin tekstissä luvannut. Nyt ymmärrän, että ei sinne Itkumuurille tarvitse viedä mitään lappuja. Jeesus Kristus itse on läsnä sydämessäni uskon kautta, Pyhässä Hengessä, ja hän kuulee rukoukseni suoraan ja välittömästi. Huokauksetkin hän kuulee, kyyneleet laskee ja kaikkiin rukouksiin tulee ajallaan vastaus.

Päivä on

ollut lumisateinen. Kova pakkassää kääntyi matalapaineeksi. On mukava viettää sisäpäivää tai paremminkin -iltaa. Käyn vasta huomenna saunassa. Pyykkiä pesen joko tänä iltana tai huomenna, miltä nyt tuntuu. Pyykkitupahan meillä on saunan vieressä ulkona. Tänään haluan vain nauttia hiljaisuudesta ja omasta olosta.

Olen kirjoittanut

muutaman jutun phakkola.wordpress.com -sivulleni kännykällä - ihan harjoituksen vuoksi, caminoani ajatellen. Sinne voin laittaa kuvia suoraan kännykästä ja se sivusto löytyy tämän blogin etusivulta. Lisäksi on phakkola.blogspot.fi -sivusto, jonne AIOIN laittaa matkakertomustani, mutta se ei suvainnut kuvia kännykällä laitettuna, joten jouduin hylkäämään sen. Ihan ensimmäinen kakkosblogini on myös olemassa jossain, mutta sen osoitettakaan en nyt muista, puhumattakaan salasanoista ja muusta. Ihan menen sekaisin kaikista sivuistani!

On aika

ommella surauttaa muutama penaali, käydä varaamassa pyykkitupa ja sauna huomiseksi, sekä olla löllötellä vaan, miten parhaaksi näen! Mukavaa viikonloppua ja olla-löllöttelyä, arvoisa lukijani!