01.03.2018 - Iloisella mielellä

Sytytin juuri tuikun ikkunaani. Vastapäisillä naapureilla on vielä joitakin jouluvaloja ikkunassa ja ne ilahduttavat minua. Minäkin vastaavasti haluan ilahduttaa heitä. Lyhtyni näkyy kyllä pihanaapureillekin, jos sattuvat katsomaan. Sitä me seuraamme, ollaanko pihanaapurissa kotona - ja muistamme rukouksin!

Työviikko on ohitse,

huomenna pidän ylityövapaan. Siitä ilosta jätin kännykän työpaikalle. Onneksi esimiehelläni oli asiaa Arkipajalle, joten sain sen takaisin. Kännykkäni kökötti näköpaikalla pöydän kulmalla. Huomasin taas miettiväni, onko kyseessä aivoverenkierrollinen unohdus vai tätä normaalia, jota on joka päivä tässä iässä kenellä tahansa.

Käveleskelin samaa kyytiä avannolle. Aurinko helotti kirkkaalta taivaalta voimakkaasti, en ottanut valokuvia. Valoa tuntui olevan liikaa. Ihmiset kävelevät jäällä ja ajelevat autolla jääteitä pitkin. Itse en ole innokas jäällä kulkija, mutta saatan mennäkin, jos pakkaset jatkuvat ja sattuu huvittamaan.

Eilen

olin dementiakodilla laulamassa. Karin kärräsi minut sinne ja myöhemmin sieltä tyttären luo. Oli mukava laulaa ja soitella kitaralla ja myös pianolla. Jälkimmäisellä soitin heprealaisia lauluja ja joitakin myös lauloin mukana. Kotkan ruusua ja muuta pimputtelin pianolla. Yleisöni siellä on kiitollinen. Heillä on hyvä mieli, sillä minullakin on, vaikka soittotaitoni ei ole läheskään priimatavaraa. Mutta osittaisellakin pärjää, kun on intoa. Ja minulla on. Musiikki on erittäin hoitavaa.

Tyttären luona

luin Mauri Kunnaksen lännen seikkailukirjan kolmivuotiaalle Amandalle. Sain häneltä hienon piirustuksen, johon hän oli itse kirjoittanut äitinsä sanelun mukaan ruotsiksi: Amanda och Tiutau (nimet muutettu)går med mommo. Ja me pidämme toisiamme kädestä. Kahvittelimme ja söimme, Tiutau tosin enimmäkseen pöydän alta sen jälkeen, kun hän ei halunnut syödä pöydässä. Mutta ravintoa oli runsaasti myös alakabinetissa.

Soittelin kitaraa tytöille, lauloin ja Amanda leikki mukana. Tiutaukin nökötti aloillaan, kuunteli ja yritti soitella helistimellä, joten tytär sai laittaa ruokaa lähes rauhanomaisissa oloissa. Kaksi pikkulasta teettävät äidillä töitä, se on selvä.

Itse olen

ihmeellisesti unohtanut kaiken metelin, mitä omat lapseni mahdollisesti pitivät aikoinaan. Muistaakseni meillä oli aika rauhallista aina, eikä kukaan korottanut ääntään sen kummemmin. Luultavasti muistan väärin. Mahtaako lapsillani olla parempi muisti?!

Tyttären luota

kävelin kotiin hienossa pakkassäässä. Olen kovin kiitollinen, että voin liikkua, en ole kipeä, on lääkkeitä, joilla voi parantua niin ettei tarvitse saada uusia kohtauksia. Pääsen avannolle, veri kiertää, kun pulahdan hyiseen veteen. Voin jutella ihmisten kanssa, saan ajatella omia ajatuksiani, laulaa ja kävellä. On erinomainen työpaikka, mainio työyhteisö, välittäviä ihmisiä runsaasti ympärillä. Minulla on hyvä Jumala, onhan sinullakin, hyvä lukijani?

Sano vain sana -hartauskirja sanoo:

Sitten Daavid juoksi ja asettui filistealaisen ääreen, tarttui hänen miekkaansa, veti sen tupesta ja tappoi hänet ja löi sillä häneltä pään poikki. - - filistealaiset - - pakenivat- -. 1. Sam 17:51

- - Aivan kuin Daavid kävi yksin Goljatia vastaan taisteluun kansansa puolesta, samoin Kristus suostui ristille koko ihmiskunnan edestä. Jeesus, Daavidin poika, tuli meidän edustajaksemme ja sijaiseksemme. - -

- Daavid - - löi jättiläisen pään poikki hänen omalla aseellaan. Samoin Kristus voitti perkeleen vallan käyttäen häntä vastaan hänen omaa asettaan, nimittäin kuolemaa. - -"Kuolema on nielty ja voitto saatu." -1. Kor 15:54

- - Heti lankeemuksen tapahduttua käärme sai kuulla vaimon siemenestä, joka polkisi rikki käärmeen pään. Polkisi silti, vaikka käärme pistäisikin sitä kantapäähän! Nuo sanat toteutuisivat Golgatan ristillä, jossa vaimon siemen, Marian poika, kuoli sovittaakseen ihmiskunnan Jumalan kanssa. - - Jumalan Poika teki tyhjäksi perkeleen teot juuri kuollessaan edestämme. - -"Jumalan hulluus on viisaampi kuin ihmiset, ja Jumalan heikkous on väkevämpi kuin ihmiset." 1. Kor 1:25 -LHPK

Katsoin viimeisen osan

Kekseliäs nikkari -sarjasta Areenasta. Suloinen, norjalainen sarja, suosittelen edelleen! Kuuntelin yhden saarnan samalla, kun tein muutaman penaalin. Toivottavasti uusi naapurini kokee ompelukoneen pörinän rauhoittavana musiikkina!

On aika

siirtyä sohvalle ja lukea romaania. Voi hyvin, arvoisa lukijani!

jk. Blogikirjoitukseni n:o 2 on tulossa www.lhpk.fi -sivustolle parin viikon sisällä!