03.11.2015 - Ihana aurinko!

Illan pimeys yllättää. Mutta kun aurinko paistaa, kuten tänäänkin, kaikki pimeys on kuin pahaa unta ja kuvittelua. Tänään oli vielä iltamassa lähdettävä pikku lenkille, aurinko kutsui ulos!

Tytär ja lapsenlapsi

kävivät vierailulla. Tein nokkoskeittoa meille ruuaksi, kurpitsapaistosta toiseksi ruuaksi ja jälkiruokaakin saimme: kahvia köyhien ritareiden seurassa. Ritarit poistuivat seurastamme pikaisesti, mutta tyttären kanssa viihdyimme. Ja pikkaraisen Amandan ilakointia on hauska seurata. Iloa riittää niin kauan kuin äiti on lähellä: jos mummo on lähempänä kuin äiti, siitä ei hyvä seuraa! Mutta sellaista tämä elämä on, kasvamista elämän ensi metreiltä loppuun asti.

Ainakin meidän olisi uskoakseni tarkoitus kasvaa eikä jäädä paikoillemme. Jämähtämisestä saattaa alkaa alamäki. On kasvettava sekä henkisesti, hengellisesti että ihmisenä. Jälkimmäinen on erittäin tärkeää sekin.

Tietokoneaikakausi ei anna sosiaalisia eväitä, mutta niitä meidän tulisi harjoitella vauvasta lähtien kotona siinä perheessä ja suvun ja ystävien keskellä, missä kukin elämme. Siinä paikassa, mihin Jumala on meidät itse kunkin siirtänyt.

Minä kyllä jämähdin

Eila Kurkelan kirjassa Joosef Arimatialaiseen. Kunpa meillä olisi samanlaista SELKÄRANKAA tarpeen tullen:

Kipeästi kaipaisimme nyt niitä opetuslapsia, jotka arkisen työnsä ja velvollisuuksiensa keskellä "eivät yhdy jumalattomien menoon eivätkä heidän päätöksiinsä". Jotka uskaltavat äänestää toisin. Ja juuri sinä voit olla se Joosef A joka turhan kauan olet huonouttasi huokaillut toisten, osaavampien ja puheliaampien varjossa.

Niin tavattoman monessa tilanteessa tänään tarvitaan kristityn "selkärankaa", tervettä näkökykyä ja raitista makuaistia. Eikä se aina merkitse äänessä olemista, puheliaisuutta, vielä vähemmän tyrkyttävää käännytystyötä.

Toki ihmiset pilkkaavat, painostavat ankarasti... Mutta syvällä sisimmässään tämä mädäntyvä maailma on aina kunnioittanut sitä opetuslasta, joka rohkenee tuoda vakaumuksensa julki, ei vain hurskaina sanoina, vaan arkisen elämän todellisissa ja usein hyvinkin vaikeissa ratkaisutilanteissa. Vakuutan, että tavanomainen "saarnaaminen" on siihen verrattuna helppoa!

- - totutut rintamalinjamme saattavat vielä joutua kovaan painostukseen. Jotain vahvana ja valloittamattomana pidettyä voi joutua sekaannukseen. Jotkut ensimmäiset häviävät paikaltaan. Ja silloin Jumala ottaa esille viimeisten joukosta ne reservissä olleet johtajansa, piilossa olleet ja yksinäisyydessä kasvaneet.

- - Joosef A:lla oli tarjota Herralle vain tyhjä hauta. Hänellä oli jotain, mitä puuttui sillä hetkellä toisilta. Joosefilla oli tilaa Jeesukselle. Ja henkisesti selkärankaisen ihmisen suuri toiminnan vapaus ja pelottomuus. -Sinun kanssasi, s. 123-

Mailiksen kirjakin odottaa jatkamistaan, mutta ensin minun on jaettava siitä muuan ajatus:

Oletko sinä joskus etsinyt kuulijaa tuskallesi? Ovatko ihmiset keskeyttäneet sinut ja alkaneet saarnata ennen kuin olet päässyt kertomuksesi loppuun? Mitä jos kertoisit kaiken Jeesukselle. Hän kyllä tietää, mitä aiot sanoa, mutta tahtoo silti kuulla koko tarinan sinun omasta suustasi. Jos sinulla ei ole muuta kuulevaa korvaa, niin on sinulla kuitenkin Jeesus. -Janatuinen: Jää luoksemme, päivähartauskirjasta 19.11. -tekstistä osa

Kävelin uimaan

aamupäivällä. Vähän oli tervanjuontia meno, olen kai flunssainen jollakin lailla. Huomenna tarkoitukseni on laulattaa vanhuksia Tammikartanossa ja ottaa Ari mukaani. Rukoilen, ettei Ari ole kovin limainen. Eilen hän oli, vähintään tunnin melkein vain seisoin ja kauhoin limaa hänen kurkustaan. Sitten tilanne rauhoittui ja hän sai nukahdetuksikin. Muuten hän oli hyvässä kunnossa. Kyllähän minä joka välissä istahdin ja kudoin kierroksen tai pari tossua ja kahvini nautin.

Paistoin teeleipiä

ja vein uusille naapureille. Eilen leivoin sämpylöitä, mutta sain ne uunista vasta puoli kymmeneltä illalla. Ei siihen aikaan voi vieraiden ovelle mitään tervetuliaisia kuljetella, tuntuisi tosi oudolle. Mutta nyt olin ihmisten aikaan liikkeellä ja naapurit ilahtuivat ehkä yhtä paljon kuin mitä itse sain siitä iloa.

Itsekin ilahtuisin, jos menisin uuteen paikkaan ja joku olisi ystävällinen. On mukava pistää hyvää kiertoon, sillä itse olen saanut ja saan kokea niin paljon hyvyyttä ja rakkautta ihmisten taholta. Kun itse etuovesta lusikalla jaan, Jumala kauhoo takaovesta tupaani moninkertaisesti huolenpitoaan!

Pyykit pyörivät pesutuvan kuivurissa,

parin tunnin päästä menen saunaan. Siirryn sohvailemaan hetkeksi ja tässä se ilta vilahtaa mukavasti kuunnellen netistä vaikkapa jotakin konserttia. Pidän erityisesti viulumusiikista. Pikku Amanda alkoi heti hytkytellä, kun laitoin musiikkia youtubesta kuulumaan! Minä hytkyn vain sisäisesti ja olen hyvillä mielin. Iloa sinunkin iltaasi, arvoisa lukijani!

jk. Muistutus n:o 2:

- To 5.11. Ilosanomapiiri, ensiaskelpiiri, luonani! Ota yhteyttä etusivun sähköpostin kautta, jos olet kiinnostunut tulemaan. Katso Mailis Janatuisen sivulta, mistä ilosanomapiirissä on kysymys: www.ilosanomapiiri.fi

- Mailis Janatuinen tulee Vaasaan su 15.11. klo 15 Kirjastonkatu 5:een ja pitää kaksi raamattutuntia, joiden jälkeen on keskustelua ja kahvit. Klo 17 alkaa messu, johon voi halutessaan osallistua raamattutuntien jälkeen. Tervetuloa!