03.03.2015 - Pilvet kulkee kulkuaan

Auto huoltoon eilisaamuna. Juosten ja kävellen palasin kotiin 4,5 km:n päästä korjaamolta. Verikokeisiin samalla kulkupelillä hetken kuluttua. Vettä tihkutti hiukan, välillä oli satamatta. Vielä kolmas spurtti, nyt pyörällä, Arin luo. Illalla iltakävely kirjastoon, hain pinon kirjoja.

Venyttely on jäänyt vähän velipuolen asemaan. Mutta olen keksinyt keinon, kuinka tulen venyneeksi. "Petri Hiltusen saarnavenytys, 18 min" taisi olla eilen. Ja edellisenä päivänä vastaava, vähän lyhyemmän saarnan venyttämänä. Miksi venyttely on niin tympeää, vaikka se on niin helppoa?

Käsitöitä

olen tehnyt kahdella rintamalla: rintarosseja Doc Martinia katsoessani tai saarnoja tai opetuksia kuunnellessani ja sukkia kutoen Arin luona. Eilen siis sukkaa pukkasi.

Ilokseni

heräsin eilisaamuna seitsemän jälkeen, mutta tänään en ollut yhtä iloinen, sillä olin jo ennen kuutta valveilla. Muuten ei olisi haitannut, mutta olin väsynyt edelleen, eikä uni enää tullut. Menin sitten pyykkitupaan aikaa tappamaan. No, kauan ei tappamispuuha kestänyt; pyykki koneeseen ja takaisin tupaan.

Aamulukemisiini

kuuluu Kronologinen Raamattu sekä Psalttarikirja, jossa on psalmit jaolteltu joka päivälle ja päivän eri hetkille. Jälkimmäinen on samalla rukouskirjani, sillä eri päivien kohdalle olen kirjoittanut ystävien, sukulaisten, seurakunnan jäsenten ynnä muiden nimiä. Joka nimeen liittyy sitten vielä lisärimpsunsa, jota en ole kirjoittanut.

Juha Vähäsarjan hartauskirjaa luen tänä vuonna. Lisäksi Wycliffeltä on omat rukousaiheensa sekä Hanna-työstä, jota tosin en muista nykyisin, kun se on minulla tässä koneella eikä paperilla. Pitäisi tehdä asialle jotain, että muistaisin, mutta en ole saanut aikaiseksi. On myös muutamien lähettien rukouskirjeet, joiden puolesta rukoilen vaihtelevasti.

Jonas Laguksen kirjaa

olen lukenut sekä aamuin että illoin sen jälkeen, kun sain sen T:lta. Se hoitaa minua armollisuudellaan.

Nämä eivät ole mitään ansioluetteloita, vaan etuoikeus. Jokaisella uskovalla ihmisellä on omat tapansa ja rukousaiheensa, joita kukin muistaa yleensä aamuisin. Jos aamu alkaa muulla hässäkällä, rukous tuppaa jäädä eikä siihen enää ole aikaa. Jopa tietokoneen avaaminen voi varastaa tärkeän aamurukouksen paikan.

Autoa hakemaan,

sillä iskarit on vaihdettu. Samalla kyydillä kuin eilen siis matkaan. Päivällä pääsen Mandaa kärryttelemään sillä aikaa, kun hänen äitinsä menee kuntoaan kohottamaan salille. Ensin kohottelen omaa kuntoani, että saan auton haltuuni. Onneksi ei sada.

Ilta on tullut,

auto juosten haettu ja kotiin ajettu. Mandan kanssa kärryttelin tunnin ja tyttären kanssa kahvittelin sen jälkeen. Siinä päivä menikin.

Saunan

olin varannut kuudeksi. Unohdin koko saunan ja kun puolivälissä seitsemää rynnistin pukuhuoneeseen, naapurin pappa oli siellä! Pakitin välittömästi ja päätin, että mitäs turhia saunomaankaan, kun aamulla aion kuitenkin uimahalliin. Pääsin nopeammin romaania lukemaan.

Naapurin täti soitti hetken kuluttua ja harmitteli ankarasti, kun oli mielestään varannut saunan kuudelta, mutta merkinnytkin eri kohtaan. Ei haitannut, vakuuttelin, eikä tosiaan haitannutkaan. Eikä tainnut pappaakaan haitata. Sehän on vain merittiiä, kun naiset tuppaavat saunalle yhtä aikaa.

Olen päässyt

taas romaanin makuun, enkä osaa lopettaa! Pättikankaan romaani jälleen menossa. Ärsyttää oikeastaan, että jämähdän sohvan pohjalle ja vain luen. Mutta onpa tässä vauhtiakin ollut päivässä ja pian on nukkumaan menon aika.

Martti Luther

pienessä pöytärukouskirjassaan tiivistää, millainen on hyvä rukous:

Hyvän rukouksen kuuluu olla lyhyt eikä sitä saa pitkittää, vaan sitä pitää rukoilla usein ja sydämestä.

Hyvää yötä, Jeesus myötä, arvoisa lukijani!