01.12.2014 - Kuukausista viimeinen!

Eilen oli hauska päivä, syntymäpäivä. Päivän kruunasi lopulta kirkkoreissu. Neljän maissa pidimme johtokunnan kokouksen, jossa suunnittelimme kirkkopolkua Mikaelin kirkkoon, luterilaiseen seurakuntaamme. Iloitsen sydämestäni omasta seurakunnastamme ja sen paimenesta Markuksesta!

Saarnasta aioin jotain jakaa, mutta en nyt muista, mitä. No, kukin voi kuunnella sen LHPK:n sivulta, jos tahtoo. Aiheena oli se, miten Jeesus valitsi aasin ja ratsasti Jerusalemiin. Opetuslapset kertoivat kaikille, kuka tuo mies on ja mitä suuria tekoja hän on tehnyt.

Lauluhetki

  tänään sairaalassa. Hoitaja toi Arin, minä menin julahsaliin odottamaan kitaroineni. Väkeä oli taas mukavasti paikalla ja lauloimme yhdessä tuttuja vanhoja joululauluja.

Lopuksi lauloin pari jouluun liittyvää raamattulauluani sekä koskettavan Greta Haapasalon joululaulun. En tiedä, koskettiko se muita kuin minua, mutta itse pidän siitä kovasti.

 Arin hiukset

 olivat venähtäneet pitkiksi, leikkasin ne hänen huoneessaan, Ari istui tietysti pyörätuolissaan. Sen jälkeen menimme päiväsaliin ja kuuntelimme Raamattua. Minä kerroin Arille kuulumisia ja kyselin Arin mielipiteitä joistakin asioista. Kudoin sukkaa, hain kahvia alakerran kahvilasta, annoin Arin haistella - hän pitää kahvin tuoksusta.

 Näinä päivinä tulee17 vuottasiitä, kun Arin ruokailut suun kautta loppuivat. Ruoka tiputetaan pullosta suoraan mahalaukkuun mahanahan läpi tehdyn reiän kautta. Se on erityisruokaa, Nutrisonia, jossa on tarkasti määrätyt aineet eikä se ole hyvää juotavaksi suun kautta. Pahaa ennemmin, vaikka näyttää muka kaakaolta.

Meillä oli oikein hyvä mieli ja olot molemmilla, kun siinä aikaa vietimme! Olen iloinen, että Ari voi taas aika hyvin ja on virkeä.

Uusi kirpputori

tai oikeastaan vanha, SPR:n kirppari, on siirtynyt lähettyvilleni kauppakeskukseen. Kävimme siellä tyttären kanssa tänään. Jotain pientä löysimmekin. Oli siellä muitakin penkomassa ja paikka oli siisti ja tavara kunnollista.

Söimme ja joimme kahvit päälle luonani. Kakkuakin oli vielä, vaikka kakku onkin vain pieni kaupasta ostettu prinsessakakku ja se on jopa oikein hyvää. Aina vaan sitä riittää.

Kuntosalille

menin vasta illansuussa. Uimahalliin siis juoksemaan kuntosalin matolle. Ulkona ei ole oikein juoksuilma, on liukasta ja tuulista.

Tänään oli ensi kertaa kohtalaisen nihkeää tuo juoksu. Puoli tuntia kyllä juoksin ja matolla on helppo vaihdella vauhtia niin että aika kuluu mukavasti. Mutta oli vähän tympäisevä olo, osittain sen takia, että toinen sääri vihotteli eikä tykännyt tärähtelystä.

Hoipuin suihkun kautta uimaan, se oli virkistävää. Ilokseni jalka ei tunnu pahalta nyt jälkeen päin ja olen tietysti venytellyt. Luultavasti pidän loppuviikon juoksusta lomaa ja kirjoitankin vasta loppuviikolla. Sitten uusia kuulumisia ja kuvia!

Kodin kynttilät

kuului jouluradion klassiselta kanavalta. Siitä muistui mieleeni mummun ja papan kodin peräkamari. Siellä oli seinällä hirvigobeliini ja pöydällä radio, jossa oli levysoitin. Olen aika varma, että siinä soitettiin kodin kynttilöitä. Mummu ja pappa ovat olleet jo kauan kuolleina.

Virren 15 sanoin toivotan siunattua ensimmäistä joulukuun viikkoa, arvoisa lukijani!

                   Juhani Forsberg 1967. Virsikirjaan 1986.