19.11.2014 - Vauhtiviikko vaihteeksi!

Arin luona eilen tähtihetki. Tulehdusarvo oli korkealla kuten arvasinkin. Mutta mies virkeä, kunhan nyt vaan jaksaa taas yskiä keuhkot tyhjäksi tulevina päivinä.

Kuuntelimme Ewaldsin

kirjaa, jossa 9 ihmistä kertoo kuolemasta. Kaikki Ewaldsin tapaisia vanhoja kantoja, ei mitään kevyttä höpötystä. Pari tuntia kuuntelimme, oli hyvin mielenkiintoista. Kuolema ei saa olla tabu uskovalle ihmiselle, vaan kuten joku sanoi kirjassa: Joka ymmärtää jotain kuolemasta tai on käynyt sen lähellä tms, hän osaa myös elää täydemmin.

Kysyin Arilta

onko hänellä tuollaista kuolemanrajakokemusta, mutta ei kuulemma ollut. Arilla oli vuosia sitten hengityskatkoksia ja silloin lääkäri varoitti, että hengitys voi pysähtyä milloin tahansa.

Kysyin Arilta enkeleistä, joita hän ilmaisi kerran olleen hänen huoneessaan, kun hän kävi lähellä kuolemaa. Arin kasvot menivät leveään hymyyn ja näin, että hän muisti ja muistikuva oli todella ihana ja iloinen! Enää hän ei muistanut, montako niitä oli. Minä muistan, että hän kertoi silloin niitä olleen neljä, mutta eihän sillä väliä. Mutta miehiä ne olivat hahmoltaan kuten Raamatussakin sanotaan.

Meillä oli taivas lähellä, Arilla ja minulla, kun minä siinä keinussa istuin ja kudoin ja Ari vuoteessaan makasi ja kuuntelimme tuota kirjaa ja sanoja, mitä meillä on edessämme. Näkymätön ON todellisempaa kuin tämä näkyvä! Nuo hetket olivat täynnä rakkautta ja Jumalan läsnäoloa.

 Eilen ihania tapaamisia,

 kun vein auton huoltoon. Kävin palatessani kesällä leskeksi jääneen vanhan ystävän luona. Söimme kalakeittoa kynttilän valossa, rukoilimme ja juttelimme. Poikkesin entisessä työpaikassani juttelemassa. Kävin tyttären kanssa kahvilassa ja istuimmekin lähes pari tuntia. Se oli sitä paljon puhuttua laatuaikaa.

Auto korjaamolla,

haen sen tänään. Menen myös Arin luo. Ja espanjan tunnit iltamassa ja vesijumppa. Täysi päivä. Virsi 474 kiitokseksi Jumalalle eilisestä ja myös tästä päivästä:

1.
Nyt Herrallemme kiitoksen
me nöyrin mielin tuomme,
kun lahjojansa nauttien
yhdessä syömme, juomme.
On Herra meidät ravinnut
ja ystävillä siunannut.
Siis häntä ylistämme.

2.
Kun, Isä taivaan, ruumiimme
näin ruokit armossasi,
myös ruoki köyhät sielumme
pyhällä sanallasi.
Niin saamme kasvaa uskossa,
rakkaudessa, toivossa
ja päästä taivaan pöytään.

Olof Pesonius 1836. Uud. Elias Lönnrot 1867. Virsikirjaan 1886. Uud. komitea 1937, 1984.

Voi hyvin, arvoisa lukijani!