15.11.2014 - Kaamoksen sisältä!

Sain oivalluksen, mistä omituinen oloni voisi johtua: kenties kirkasvalolampusta, jota olen koettanut ahkerasta käytellä, että kaamosväsy väistyisi.

Ystäväni kertoi lastensa inhoavan kyseisen lampun valoa, koska heillä on jotain epilepsian tapaista sairautta. Ja minulla taas on välillä migreeniolo, kun vaikkapa aurinko paistaa kirkkaasti enkä suojaa silmiäni, ja vaikka suojaisinkin. Kenties tuo valo juuri tekee oloni oudoksi. Se jää nähtäväksi, nyt lamppu on pannassa, kunnes asia selviää.

Juoksemassa

Jalkavaivani ovat tällä hetkellä poissa ja olin kolmannen kerran tällä viikolla juoksemassa tänään. On ihmeellistä, miten hyvin juoksu kulkee, kun ensimmäiset minuutit ovat takana.

Juoksin puistikoita pitkin ruusupuistoon, jossa ei ole asfalttia. On mukavampi juosta lähellä kotia ja kiertää vaikka useita kierroksia kuin mennä kauas ajatellen, mitenhän selviän täältä kotiin, jos jalat kramppaavat.

En ole varma, ajattelenko noin, mutta joka tapauksessa pidän ajatuksesta lähteä juoksemaan kotiovelta.

Paluumatkalla huomasin, että ajattelin monta minuuttia mielipidekirjoitusta sen sijaan, että olisin miettinyt, montako minuuttia on kulunut. Enkä tuntenut itseäni erityisen hengästyneeksi, vaikka syke nousikin 172:een jossain vaiheessa. Hyvä mieli, kiitollinen olo!

Vierasviikko!

Tällä viikolla luonani on käynyt useita ystäviä tai tuttavia. Se on ollut mukavaa.

On tullut sitten imuroituakin huusholli muutamaan kertaan. Kumma juttu, miten pieni homma se lopulta on, ja miten työläs saada tehdyksi! Jälkeen päin tuntuu kuin olisi tehnyt isonkin työn.

Andersonin ajatuksia

Kun Jumala antaa ihmisten selviytyä itse, he turmelevat itsensä ja toisensa. He eivät voi muuta, vaikka he kuinka koettaisivat välttää sitä. Näin kohtaa Jumalan viha taivaasta maan päällä olevia.

Se ei ole verrattavissa siihen vihan määrään, mikä on ilmestyvä Jumalan vihan ja vanhurskaan tuomion päivänä (Room 2:5). On hyvin vakavaa olla ihminen ja elää ilman Jumalaa.

Tämä kohta selvittää myös toista tosiasiaa, nimittäin miksi synnillä on sellainen valta maailmassa. Siksi, että ihmiset elävät ilman Jumalaa eivätkä halua taipua Jumalan määräysvaltaan, vaikka hän on ilmoittanut itsensä heille. Room 1:29-32 saamme nähdä, miltä ihmiselämä näyttää tällaisessa tilassa:

He ovat täynnänsä kaikkea vääryyttä, pahuutta, ahneutta, häijyyttä, täynnä kateutta, murhaa, riitaa, petosta, pahanilkisyyttä;
ovat korvaankuiskuttelijoita, panettelijoita, Jumalaa vihaavaisia, väkivaltaisia, ylpeitä, kerskailijoita, pahankeksijöitä, vanhemmilleen tottelemattomia,
vailla ymmärrystä, luotettavuutta, rakkautta ja laupeutta;
 jotka, vaikka tuntevat Jumalan vanhurskaan säädöksen, että ne, jotka senkaltaisia tekevät, ovat kuoleman ansainneet, eivät ainoastaan itse niitä tee, vaan vieläpä osoittavat hyväksymistä niille, jotka niitä tekevät.

Nämä vakavat sanat

on tarkoitettu myös meille uskoville. Viime päivinä mielessäni on ollut vahvasti ajatus, että ainostaan hengellinen herätys ja Jumalan puuttuminen Suomen kansalaisiin voi saada muutoksen aikaan ja estää täydellisen perikadon kansamme kohdalla. Jumalattomuus on pitkällä ja elämme viihteellä, monet meistä uskovistakin.

Mutta kukaan meistä emme voi itsestämme saada mitään aikaan, ellei Jumala sitä meissä tee. Se, mitä me voimme, on sanoa: Jumala, johdata minua ja kansaamme, anna syntini anteeksi ja armahda meitä. Tapahtukoon sinun tahtosi elämässäni. Auta elämään lähellä sinua, sillä muuten minä ajaudun virran mukana ja hukun.

Niin minä Jumalan armahtavan laupeuden kautta kehoitan teitä, veljet, antamaan ruumiinne eläväksi, pyhäksi, Jumalalle otolliseksi uhriksi; tämä on teidän järjellinen jumalanpalveluksenne.

Älkääkä mukautuko tämän maailmanajan mukaan, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta, tutkiaksenne, mikä on Jumalan tahto, mikä hyvää ja otollista ja täydellistä. -Room 12:1,2

Arin luona tänään

Olen iloinen, että olen tutustunut Arin osastolla moniin mukaviin ihmisiin. Arin kanssa olimme alakerrassa ja kuuntelimme hetken erästä hyvää romaania. Mutta ei Ari sitä halunnut kuunnella lopultakaan, vaan Uutta Testamenttia. Jumalan sana on todellista ruokaa sairaalle niin kuin se on terveellekin.

Miten vakavasti sairas voisi samaistua romaanin henkilöihin ja elämään, jos ei ole vuosiin voinut itse olla mukana vauhdissa? Raamattu sen sijaan koskettaa ihmistä olipa hän sairas tai terve. Sen sanoma kohtaa yhtäläisesti kaikki ihmiset. Se osoittaa, että me kaikki tarvitsemme Jumalaa ja hän antaa rakkautta niin paljon kuin kykenemme ottamaan vastaan.

Saunailta

tänään, lukemista ja pari Murdochia taidan katsoa. Huomenna messuun, jossa lähetyshiippakunnan piispa Risto Soramies saarnaa klo 17 Kirjastonkatu 5:ssä. Tervetuloa sinne! Tulen ovelle vastaan, jos et uskalla tulla sisälle yksin!

Herra siunatkoon sinua, arvoisa lukijani!