Kategoriat: Muu kirjoitus
Kun lääkäri alkaa kuunnella potilastaan, hän syyllistyy kuolemansyntiin. Näin kertoo edesmennyt rakastettu sairaalasielunhoitaja Erik Ewalds. Onneksi on joitakin lääkäreitä, jotka syyllistyvät.
”Me kuulumme kaikki yhteen, ja meidän tulee siis kantaa toinen toisemme taakkaa, koska sairauden ja kuoleman todellisuudet ovat niin suunnattomia, että yksinäinen ihmissydän menehtyy yrityksissään selviytyä niistä”, painottaa Ewalds.
Ewalds kertoo lääkäristä, joka lankesi tuohon kuolemansyntiin. Kas, hän sai nähdä, että potilaat parantuivat aivan toiseen tahtiin kuin siihen asti, jolloin hän oli noudattanut lain kirjainta ja pysynyt kaukana potilaan kohtaamisesta. Työ oli myös lääkärille itselleen mielekkäämpää, sillä se ei ollut enää pelkkää rutiinia.
Oma kokemukseni on sama. Jos olen tullut nähdyksi ja ymmärretyksi, oloni kohentuu välittömästi. Ihminen on kokonaisuus. Keuhkokuumeeni hoituu paremmin, jos saan ymmärtävää kohtelua. Tunnen itseni ihmiseksi! Sisäinen oloni vaikuttaa fyysiseen parantumiseeni ja päinvastoin. Jokaisella meistä on näitä kokemuksia.
Myös tavallisina ihmisinä voimme kohdata toisemme tai sitten emme. Päivät voivat soljua ilman että mikään koskettaa meitä. Tai sitten asetumme toistemme asemaan ja yllättäen alamme myös itse muuttua ja eheytyä.
Sisäistä paranemista me kaikki tarvitsemme!