Kategoriat: Ajankohtaista

Sain vieraakseni alkuviikoksi rouvan, joka oli avioliittoleirillä ryhmämme vetäjänä 29 vuotta. Nyt tapasin hänet jälleen!

Kävimme Arin luona, totta kai, uimahallissa ja uimapukuostoksilla sitä ennen. Enimmäkseen puhuimme, luimme yhdessä Raamattua ja rukoilimme. Katsoimme yhden dekkarin teeveestä ja osallistuimme rukoukseen Suomen puolesta radio dein kanssa  yhdessä tiistai-iltana. Kävimme pitsalla ja söimme luonani. Haimme herkkuja kaupasta ja vielä niitä jäi minullekin syötäväksi. Täyteläisiä päiviä!

Puolukka-rahkapiirakka, ei jauhelihapitsa...

Leipomista

vähän ennen vieraan tuloa. Peruspiirakasta tuli onnistunut, kun lisäsin siihen rahkatäytteen puolukkahillon lisäksi. Vähän on enää jäljellä.

Uimahallissa

uin 500 metriä ja se tuntui ihan hyvältä. Jalkani kuitenkin rasittui siitä selvästi ja burana-kuuri jatkuu joka tapauksessa. Tänä iltana lienee jätettävä vesijumppa väliin.

Espanjan tunnille menen nuokkumaan, läksyjä on vielä tekemättä. Paljon uusia sanoja ja opeteltavaa, hitaasti käy oppiminen, lukea pitäisi mahdollisimman paljon, että tarttuisi päähän sanat.

Ajateltavaa

sain tietysti, kun omaan tilanteeseen tuli perspektiiviä jutellessani Maren kanssa, jota en ole tavannut maailman aikoihin.

Pyykkitupa

vireyttää aivoja, kun on lähdettävä liukastelemaan pihalle. Eilen satoi lunta ja vaikka mittari näyttää lämpöasteita, lumi on maassa edelleen ja aurinkokin paistaa. Sää on siis upea!

Meidän tallin nurkalta. Meidän piha on kiva!

Matka jatkuu

ja päiväjärjestykseen taas piristävän alkuviikon jälkeen. Kuin olisin itse ollut lomalla, kun sain pitää vierasta luonani. Ties vaikka tämä olisi ollut enkeli, siitäkin Raamattu puhuu.

Verikokeisiin huomenna

ja nuorisokahvilaan myös. Ja mitä huominen tuokaan, se on Herramme hoidossa ja tiedossa.

Riitää jokaiselle päivälle oma murheensa jos ilonsakin!

Eikö vaan, arvoisa lukijani!