27.08.2014 - Auton vika löytyi!

Vettä sataa, kova tuuli, mutta kylmä ei ole!

Volk-Arini oli korjaamossa melkein kaksi viikkoa. Miehet ajelivat sillä, mutta auto ei sammunut kertaakaan. Minusta jo tuntui, että itsessäni on vika, kun auto on toisten näpeissä kunnolla.

Tänään sanoivat, että voisin kai hakea auton pois, kun he eivät voi tehdä sille mitään. Mutta sittenpä onneksi osasin toimia niin kuin hyvä oli. Soitin volkkarin huoltoon ja siellä tietysti halusivat nähdä autoni.

Soitin korjaamolle ja pyysin, että miehet ajaisivat sen edellä mainittuun paikkaan ja näin tapahtui.

Volkkaripaikasta soittivat, että kärry on siellä ja parin tunnin päästä, että vika löytyi: rele temppuili. En muista, oliko se poikki, rikki, halki vai miten päin. Mutta se aiheutti sen, että bensanmeno estyi ja auto sammui.

Nyt on rele vaihdettu ja joku heppu ajelee sillä parin päivän työmatkat. Perjantaina soittavat ja saan hakea auton, jos ei uusia vikoja ole ilmennyt.

Kiitän esirukouksista. Sen verran voinemme huokaista vielä, että jos kärry kätkee vielä jonkun oikun, se ilmenisi perjantaihin mennessä!

Sain puhelinsoiton, kun olin kaupan aulassa. Lähdin sieltä laulaen puoliääneen:

1.
Halleluja, kiitos Herran,
suuren voitonruhtinaan.
Halleluja, kaikki valta
Kristuksen on, kuninkaan.
Seurakunta, virran lailla
päästä viesti valloilleen:
Jeesus osti verellänsä
kaikki kansat omikseen.

2.
Halleluja, Vapahtaja
kuoleman on voittanut.
Halleluja, nyt on toivo
maailmalle koittanut.
Kunniaansa Jeesus astui
omillensa luvaten:
Aina pysyn lähellänne,
teitä siunaan, rohkaisen.

3.
Halleluja, juhlapöytä
syntisille valmis on.
Halleluja, siinä saavat
kaikki taivaan ravinnon.
Isän luona, Jeesus Kristus,
puolestamme rukoilet,
öin ja päivin ihmiskuntaa
armollasi varjelet.

4.
Halleluja, kuningasten
kuningas ja Herramme!
Halleluja, veljeksemme
synnyit tänne luoksemme.
Suuruuttasi taivaat soivat,
seurakunta kumartaa
ylistäen valtiastaan,
voittanutta Karitsaa.

William Chatterton Dix 1867. Suom. Matti Kolehmainen ja Anna-Maija Raittila 1983. Virsikirjaan 1986.

Sanoja en ikävä kyllä muistanut, mutta sävel minulle aina tärkeämpi onkin. Jälkeen päin luen sanat ja näen, mitä Pyhä Henki niiden kautta on tahtonut ilmaista.

Näinhän me teemme, minä ainakin, että kiitämme Jumalaa avusta, kun sellaista koemme. Häneltähän kaikki hyvä tulee, myös apu autojen korjaamiseen.

Kuulin muutaman itseäni rohkaisevan esimerkin nykyaikamme koneista tai niiden vioista paremminkin. Sen rinnalla en tunne itseäni enää niin tyhmäksi kuin olen tuntenut, kun auto jätti tien päälle.

Eräs henkilö oli ajanut upouudella autolla, kun yhtäkkiä kaikki punaiset hälytysvalot alkoivat palaa. Auto työnnettiin tien sivuun ja hinattiin korjaamolle. Eihän sillä uskaltanut ajaa.

Kuuden tunnin tietokonetyön jälkeen kone ilmoitti vian: auton takavalon lamppu on kärähtänyt!

Toisessa tapauksessa monenkymmenen tonnin arvoinen traktori oli pukkien päällä ja iso lauma korjaajia ympärillä sitä ihmettelemässä, osa Italiasta asti. Traktoria ei uskallettu käynnistää, sillä edellisellä yrityksellä se oli sännännyt täysillä taaksepäin! Nyt tietokoneen avulla koetettiin selvittää, mistä nyppii, että traktori vauhkoontuu.

Olen pitkään ollut sitä mieltä, että me ihmiset tietoteknisine laitteinemme yritämme olla fiksumpia kuin olemmekaan. Ihmisenä oleminen kärsii, sillä me emme ole koneita.

Onpa minulla hyvä mieli. Kiitän Jumalaa ja kiitän sinua, arvoisa lukijani, joka pyysit autokorjaajilleni apua Jumalalta ja hän sen antoi.

NÄIN JUMALAN MONINAINEN VIISAUS
TULEE NYT SEURAKUNNAN KAUTTA TUNNETUKSI
TAIVAALLISILLE HALLITUKSILLE JA VALLOILLE

SEN IKUISEN SUUNNITELMAN MUKAISESTI,
JONKA HÄN ON TEHNYT KRISTUKSESSA JEESUKSESSA,
MEIDÄN HERRASSAMME.
-Ef 3:10,11

Aamuisesta uinnistani vielä hiukan. En päässyt vieläkään pingviinien majaan, joten vaihdoin vaatteet puun alla. Laiturilla tuuli niin kovasti, että vaatteet olisivat lähteneet tuulen mukana. Tuuli oli pohjoisesta, mutta ei vielä kylmä, raivoisa kuitenkin. Vesi oli lämmintä, varmaan jotain 18 astetta vieläkin.

Iloista mieltä, arvoisa lukijani!
jk. Otin muutaman hyppyloikan kaupungin kaduilla, kun hyrisin tuota virttä iloissani. Varovaisia hyppyjä kuitenkin, etteivät vanhat luut katkea, murru tai nyrjähdä!