14.08.2012 - Koko luomakunta ylistää Herraa!

Lämmin, kesäinen sää. Aurinko paistaa. Merivesi n. 18 astetta. Peilityyntä meressä!

Molemmat koneeni temppuilevat. Huomenna saan vävyn tutkimaan tilannetta. Nyt istun kirjaston koneella.

Eilisaamuna tempaisin seitsemältä uimaan, olin herännyt jo neljän maissa enkä saanut millään nukutuksi. Meri näytti kauneimmat kasvonsa aamutuimaan, ja sama tapahtui tänään.

Olin kymmenen jälkeen äskettäin meressä, enkä meinannut malttaa tulla pois ollenkaan. Uin, kelluin, rukoilin ja tähyilin sinikirkasta taivasta. Juttelin laiturilla muutaman miehen kanssa asiallisia asioita maailman menosta.

Kävin näöntarkastuksessa. Paremmat silmälasit tilauksessa: näköni on huonontunut aika lailla. Ehkäpä malttaisin ostaa samalla erilliset lukulasit?

Uudet pokat ovat sievät. Minulla oli Amekki makutuomarina ja hänelle vasta ihanat pokat löytyivätkin! Mikäs, kun on raamitkin kuin Silvialla, niin pokat on oltava sitä myöten.

Tein mustikkapiirakkaa, gluteenitonta erään ystävän takia. Tosin hän ei ole vielä päässyt sitä maistamaan, mutta toivon, että ehtii ennen kuin olen ahminut piirakan itse.

Piirakasta tuli ennen näkemätön: mustikat hulahtivat vuokan pohjalle. Yleensä käy toisin päin. Mutta samapa tuo, missä mustikat piileskelevät; kyllä ne sieltä vastaan tulevat.

Olen käynyt viime aikoina lukemassa lehden kirjastossa sairaalan sijaan. Menen sairaalaan vasta torstaina, kun siellä on ehtoolliskirkko, niin että voin osallistua Arin kanssa siihen. Tänään Arin veli käy, soitan Arille.

On mukavaa pitää lomaa sairaalasta. Nyt on sen aika. Enää en tunne jatkuvaa syyllisyyttä, etten käy siellä useammin. Pakko hyväksyä tosiasiat. Sitä paitsi, pitää Jumalallekin antaa mahdollisuus kuten myös hoitohenkilökunnalle. Ari on voinut aivan hyvin, vaikka minä en ole siellä laukannutkaan.

Päivän lehti lienee saatavilla, menen lukemaan. Myöhemmin haen lainaksi Kujalan kirjan, jota Rosina suosittelee vieraskirjassa. Minulla ei olekaan nyt mitään luettavaa, joka tuntuisi sopivalta tähän saumaan.

Joka hetkelle on oma kirjansa. Raamattu vain on joka päivän leipää, terveellistä ja tarpeellista ihan joka päivä. Syöthän sinäkin sitä, arvoisa lukijani?