Kategoriat: Ajankohtaista

Olivatko nämä nyt oravanmarjoja vai mitä metsäkukkasia? Kuka muistaa nimen?

Aurinkoinen päivä. Puut lehdessä. Otsikko Mark 1:35 jakeesta.

Kirjoittaminen meni myöhään, sillä ampaisin yhdeksältä vielä naapuriin. Kävin katsomassa tv-ohjelman, jonka aiheena oli vanhoillislestadiolainen herätysliike nykyisine ikävine kohuineen. Paikalla oli nuori pappi, jonka saarnatoimi on kielletty, koska hän vaatii muutoksia liikkeen sisälle. Tapaan seurata hänen blogiaan aika ajoin. Johannes Alaranta on miehen nimi.

Lisäksi oli SRK:n pääsihteeri (seköhän oli titteli?), liikkeeseen kuuluva perheenäiti, sekä nuori nainen, jota on lapsena käytetty hyväksi liikkeen sisällä. Jälkimmäinen oli viitisen vuotta sitten eronnut liikkeestä, koska hän ei tullut kuulluksi eikä saanut apua.

Surullinen ohjelma, jo aiheensa puolesta.

Pyöräilin aamulla ystäväpuhelun jälkeen uimaan. Menin tällä kertaa NAISTEN UIMAHUONEELLE! Komea nimi. Se on ymmärrettävästi paikka, jonne miehillä ei ole asiaa. Sieltä naiset voivat pulahtaa uimaan vapaasti ja ottaa aurinkoa jopa ilman uimapukua, jos se heitä inspiroi. Minua ei.

Menin vain uimaan ja molskin kymmenisen minuuttia. Uimalakki on oiva kapistus, käytän sitä nykyisin aina. Se suojaa mukavasti päätä tuulelta ja vesiroiskeilta.

Iltapäivällä käväisin naisten käsityöpiirissä, ja tulin kotiin, kun ystävä tuli vierailulle. Kalan heitin paistinpannulle hyvissä ajoin ennen kuin Petri tuli töiden jälkeen syömään.

Illalla makailin uudella vuoteellani ja lueskelin Raamattua ja vanhaa Kodin Kuvalehteä.

Minulla on uusi virkkaustyö meneillään. Tarkoituksena oli kehitellä pitsineulepusero itselleni. Sellainen makkaranpiilotusmalli. Alle hihaton t-paita, päälle löysä pitsipusero, joka hämää liehuessaan tuulessa ympärilläni peittäen uimarenkaat, toisin sanoen läskit.

Tein paperiliinasta mallin, jota sovitin ja sen mukaan virkkaan. Jos tekele onnistuu, läväytän kuvan siitä esille.

Arin luona en ole käynyt tänään enkä tytärtä tavannut, mutta aamulla menen heti klo 8 kärräämään Aria hammaslääkärille. Sen jälkeen menen keskustelemaan Evien kanssa aiheesta "Paula ja hänen vointinsa".

Virren 525 loppusäkeet sinulle, arvoisa lukijani, ja myös minulle:

5.
Liian suurten odotusten,
vaatimusten paineessa
vapauteen minun anna,
lepoon käydä, Jumala.
Rukouksen hiljaisuuteen,
valoon Kirjan avatun,
lähellesi, Vapahtaja,
kutsut kesken taistelun.

6.
Suurempi kuin sydämemme,
suurempi kuin ihmistyö
hiljaisuus on rukouksen,
siinä Luojan sydän lyö.
Siinä itse, armon Henki,
uupunutta uudistat.
Annat kasvullemme aikaa,
uuteen työhön valmistat.

Markku Kilpiö ja Anna-Maija Raittila 1984. Virsikirjaan 1986.

Lempisalaattini!