Kategoriat: Ajankohtaista

Aurinkoinen raitis aamu. Otsikko 1 Sam 3:21:stä

Eilispäivä oli pilvinen ja sen takia ryömintäkaista oli käytössäni. Tosin pistin kampoihin, minkä kykenin.

Kävelin uimaan, sillä kovassa sateessa on ikävä pyöräillä. Mutta sade olikin olematonta, ja kävellessäni bongailin tölkkejä enemmän kuin pyöräillessäni konsanaan.

Istuin päivällä kauppakeskuksessa, jossa oli taukoamaton konserttien pauhu. Löysin paikan kuoron läheltä, mutta paikasta, jossa sain istua rauhassa muilta. Virkkasin neliöitä ja kuuntelin. Paikallisen Korsukuoron laulut viihdyttivät eniten minua.

Sain Amekin seurakseni ja painelimme torille, jossa oli markkinat. Amek löysi nätin mekon, mutta minä en etsinytkään mitään erityistä. Muikkuja sentään ostimme ja nautiskelimme kojussa. Puolet jäi vielä kotiin viemisiksi ja tänään syötäväksi. Amek tarjosi lättykahvit toisessa torikojussa siitä ilosta, että minä raahailin hänenkin muikkujaan kassissani.

Iltapäivällä poljin uimahallille. Menin syvän veden vesijumppaan. Se oli tehokasta ja mielekästä. Sen jälkeen vielä kelluskelin ja juoksentelin vedessä. Menen ensi viikolla jälleen, kokemus uimahallissa oli rohkaiseva. Saunassa tapasin entisen kollegan, joka harrastaa vesijuoksua. Ehkä saan hänestä kaverin kesäisille merijuoksuille.

Arin luona en käynyt, koska hänen veljensä aikoi käydä siellä. Sen sijaan luin romaania illan ja vähän ompelin.

Koska en saa kuvia nyt koneelle, minun ei ole tehnyt mieleni edes ottaa kuvia. Olen ollut aika masentuneella mielellä kaiken kaikkiaan. Tänään meinasi ahdistus iskeä, sillä olin päättänyt leipoa raparperipiirakan. Koska siivotakin pitäisi, tuntui, että työtä on liikaa. Kasaantuvat asiat ahdistavat minua. En osaa ottaa rennosti.

Nyt on tilanne hallinnassa. Piirakka uunissa tuoksuaa, tiskit tiskattu. Lattian lakaisin ja tein pintasiivouksen, hyvin kevyen. Tämä riittää minulle.

Parin tunnin päästä suunnistan sairaalaan, ja toivon, että hoitajat ovat saaneet Arin tuoliin. Ulkona emme ole hänen kanssaan olleet, koska minulla ei ole ollut voimia siihen. Viime vuonna olimme jo huhtikuun puolella ulkoilemassa.

Koivu kukkii, silmäni vuotavat. Myös Ari saa allergiaoireita, joten voi olla hyväkin, että emme mene ulos toistaiseksi hänen kanssaan. Suurin syy on oma jaksamattomuuteni. Virren 299 kuudes säkeistö olkoon rukoukseni ja rohkaisu kenties myös jollekin lukijalleni. Ole siunattu ja Herra olkoon sinun, arvoisa lukijani, voima tänään, kuten minunkin:

On ainut neuvo huonolle,
on ainut turva heikolle
ja ainut meillä puolustus
Jeesuksen esirukous.

299:6