12.02.2012 - Ottakaa minun ikeeni harteillenne, sanoo Jeesus

Pakkanen kiristyi iltaa kohden. Otsikko Matteuksen 11. luvusta.

Olin aamukirkossa itsekseni sekä viideltä Luther-säätiön messussa Arin kanssa. Avannolla kävin pitkästä aikaa virkistäytymässä, tosin autolla Hietasaareen huristellen, mutta kumminkin.

Aamumessussa pappi käsitteli päivän tekstiä keskittyen siihen, että sinapinsiemenen kokoisesta pikkuruisesta siemenestä leviää Sana ympäri maailmaa. Alku on pieni, mutta lopputulos on valtavan laaja.

Markus Pöyry keskittyi sinapinsiemeneen. Se on niin olematon siemen, että grammaan mahtuu muistaakseni 750 siementä, tai joka tapauksessa mahdottomasti. Niin paljon, ettei voi sanoa sinapinsiemenen olevan painoton. Siis arvoton.

Pelto kuvaa maailmaa Raamatun vertauksissa. Jeesus on yhtä kuin Jumalan valtakunta. Jeesus siis tuli maailmaan, eikä häntä pidetty minäkään. Hän syntyi arvottomaan paikkaan, arvottomaan pikkukylään, tallin seimeen.

Katkesi ajatus, en löydä johtolankaa, mutta kuunnelkaapa saarna netistä!

Ari rohisi kirkossa. Hänelle alkoi nousta lämpö, kädet olivat kylmät kalikat. Eräs kirkkovieras toi ison villahuivinsa Arille peitoksi, minä laitoin kaulahuivin hänen käsiensä ympärille ja kippasin pyörätuolin penkin varaan.

Ilari jutteli kirkon jälkeen kirjastani, siinä oli yhtymäkohtia hänen lapsuutensa perheeseen. Meillä jäi juttu kesken, kun taksi tuli, ja hän ja Mika tulivat auttamaan kuljettajaa pyörätuolin hinaamisessa jyrkkiä portaita ylös.

Soitin sairaalaan. Ari nukkuu onneksi, lämpö varmaan laskee aamuun mennessä.

Rukousaiheita on jälleen riittävästi huomiselle, ja väsymys painaa.

Siunauttua alkanutta viikkoa, hyvä lukijani, sinulle!