Kategoriat: Ajankohtaista

Yksi uhri vielä lisää näiden kahdeksan lisäksi. Ampuja itse.

Tänään laitoin suruliputuksen meidän seinälippuun. Naapureissa ei näyttänyt olevan liput salossa; itse koin sen tärkeäksi. Sytytin myös portaalle hautakynttilän - naapurillakin näyttää olevan. Ostin vielä toisenkin, ja aion laittaa sen tämän jälkeen palamaan.

Iltapäivällä pidimme keskusteluhetken 1-2 lk:n lasten kanssa, joita oli yli 20 paikalla koulun jälkeen. Monet halusivat puhua tv:stä näkemästään. Keskustelimme myös suruliputuksesta; mitä se tarkoittaa. Koin että oli tarpeellista saada antaa heidän puhua. Eräs poika sanoi, että sitä minä en ymmärrä, että miksi se poika ampui ne kaverit ja sitten vielä itsensä. Ja hän vielä toisti: -Sitä minä en ymmärrä!

Nii-in. Vaikea on ymmärtää. Moni kertoi myös painajaisistaan ja peloistaan. On hyvä saada sanoa ääneen pelot. Sen jälkeen olikin paikallaan pitää virsihetki. Sytytimme kynttilän uhrien muistolle pöydälle palamaan. Veisasimme pari lasten virttä ja sitten vielä pari isänmaallista virttä. Kuuntelin myöhemmin, että jotkut hyräilivät virsiä itsekseen. Rukoilen ja uskon, että pienet ihmiset saivat kokea hiukan lisää turvallisuutta.

Tänä iltana on kehotettu pitämään klo 18 polvirukoushetki kansamme puolesta. Se on tosiaan paikallaan. Pyytäkäämme Jumalalta vielä armoa kansallemme.