Kategoriat: Ajankohtaista

Piti ruveta vielä yömyöhään kirjoittamaan. En tiedä, onko kukaan lukenut kaikkia ajankohtaisjuttujani. Minun piti nimittäin sen takia alkaa kirjoittaminen, kun toiseksi viimeisessä kirjoituksessani oli ylpeitä ajatuksia. Ne eivät jättäneet minua rauhaan, joten minun piti poistaa ne, ja muuttaa vähän jotain muutakin.

Jumala aina välillä näyttää, mitä tekoa tässä ollaan. Siis minä olen. Ei oikein hyvältä näytä eikä tunnu. Olisi mukava, jos voisin ajatella toimivani pääasiassa oikein ja hyvin, vaikka sitten soisinkin itselleni pieniä anteeksiannettavissa olevia rikkeitä silloin tällöin. Mutta ei. Jumala näyttää, että minusta ei ole tekemään mitään motiiveiltaan hyvää. Se on nöyryyttävää.

Toisaalta eilen juuri sain kokea, miten ihmeellisesti Jumala rakastaa minua. Tuntui, että koin jotain sisäisesti parantavaa. Tottahan tiedän, että Jumala ei ole niin kuin ihminen toimissaan, mutta siltikin huomaan laittaneeni Jumalalle samoja käyttäytymismalleja kuin ihmisillä on. Sen takia on hämmentävää, että Jumala rakastaa samalla, kun hän näyttää, ettei ole tekoihini tyytyväinen. Ilman muuta Hän näyttää tietä parannuksen paikalle.

En pidä epäselvistä asioista. Minulla on nyt eräs asia, joka on ratkaistava huomisiltaan mennessä, ja olen ymmälläni miten tulisi toimia. Haluan olla kuuliainen Jumalalle, mutta en tiedä, mitä se tämän asian suhteen tarkoittaa. Vai onko niin, etten tahdo tietää?! Itsessä on niin paljon kommervenkkejä, että ihmettelen sitä oikein.

Raamatussa sanotaan onneksi, että Jumala tuntee omansa, ja Hän lupaa johdattaa. On siis suostuttava odottamaan ja rukoilemaan, että asiat selkiävät ajoissa. Hänhän ei myöhästy. Itse vain olen niin hätäinen.

Menen levolle odottaen Jumalan puhuvan tavalla tai toisella. Hän on luvannut puhua. Herra armahtakoon, etten itse olisi esteenä tottelemattomuuden takia sille, ettei hän voi puhua. Jumalan pyhyydessä vaeltaminen on sitä, että tottelemme Jumalan Sanaa. Sitä pitää vielä tutkia ennen nukahtamista.

Siunattuja yöunia sinullekin, lukijani!

jk. Olimme Arin kanssa ulkona lauantaina ja sunnuntaina kirkossa.