Kategoriat: Ajankohtaista

Viime hetkellä sain järjestetyksi meille kylpylämatkan ennen kuin lahjakortti vanheni. Saimme lahjaksi lapsilta sellaisen viime vuonna ja nyt se on käytetty. Olihan meillä mukava reissu!

Onneksi

olin kauan sitten varannut junaliput, sillä ei huvittanut ajatus autolla ajosta mahdollisessa talvikelissä. Ja sellainenhan siitä tuli, ihan yhtäkkiä. Lunta tuprutti kotoa taivaltaessamme asemalle ja perillä Tampereella. Nyt olin varautunut junan vetoisuuteen kaksilla pitkillä kalsareilla, joista toiset olivat merinovillaa. Ja villasukilla. Ei särkenyt nilkkoja ja sääriä tällä kertaa, vaan nautin junamatkasta. Ei tarvinnut työntää jalkoja palttoon hihoihin.

Eväiden syönti

alkoi heti, kun juna vingahti liikkeelle. Ja perillä Tampereella tärkein homma oli löytää ruokapaikka. Sellainen löytyi ja hotellinkin löysimme helposti, sillä annoin Sepon johtaa meitä. Itsehän eksyn välittömästi.

Hotellihuone oli hulppea, ja pian riensimme kylpylään. Joka porealtaassa istuimme, minä pitkään, Seppo pari minuuttia. Tulin siihen tulokseen, että Seppo ei ole kylpylämiehiä. Tilojen sähkölaitteita ja muita ominaisuuksia voi tutkia muuallakin. Yritin innostaa häntä vesijumppaan, tv-näytöltä se kävi kätevästi. Parin minuutin päästä hän lähti seikkailemaan, mutta lomallahan me olimme, joten hän sai tehdä, mitä halusi.

Olimme varanneet

holiday club -näytön meille. Tietysti meille soitettiin siitä etukäteen ja annettiin mahdollisuus. Koska saimme etuuksia osallistumalla moiseen, niin menimme ja se olikin mielenkiintoinen. Esittelijä oli mukava ja pätevä. Tulimme kuitenkin siihen tulokseen, että viikon loma siellä tai täällä, jopa ulkomailla, jos omistaisimme kyseisen osakkeen, ei ole meidän juttu. Jo yön reissun jälkeen olemme tosi onnellisia, kun pääsemme omaan kotiin!

Jos osaa käyttää nettiä kätevästi ja tosiaan nauttii viettää viikon usestikin eri puolilla maata ja jopa ulkomaisissa kohteissa, tuo on tosi hieno idea! Mutta jos on eksyilijä kuten minä eikä puolisokaan ole tottunut matkustelemaan, tuo on liian stressaavaa. MIeluummin hoidamme lastenlapsia, kun saamme siihen mahdollisuuden, niin että opimme tuntemaan heitä! Ja mieluummin teemme päivän tai parin reissuja ja kipitämme nopeasti kotiin nauttimaan sen rauhasta.

Aamulukujen aika

Jos jotakin kohdetta

tahtoisin, niin sen pitäisi olla Nivalassa. Muutaman päivän loma sukulaisten lähettyvillä tutussa pitäjässä on huippujuttu. Entisten koulukaverienkin kanssa tuttavuuden verestäminen olisi mahdollista tulevaisuudessa. Se mahdollisuus meillä on jo nyt kesäisin, kun voimme asustella mökillä. Talvella tarvittaisiin lämpöä ja helppoutta. Oma rauha on tässä iässä tärkeää. Iltaisin ja aamuisin pitäisi saada olla omassa rauhassa niin kauan kuin tuntuu siltä. Vaikka olen sosiaalinen, tarvitsen nykyisin paljon hiljaisuutta. Jokainen ikäiseni ihminen ymmärtänee, mitä tarkoitan.

Ja jos olisi paikka, jossa pitäisi olla tiettynä aikana, se toisi stressiä ja sitä en halua. Pitäisi olla mahdollisuus vaan mennä ja tulla silloin kun tuntuu siltä. Voihan sitä unelmoida. Ja kotona on kyllä hyvä olla, joten mitään painetta tuollaisen paikan löytymiseen ei ole.

Ennen reissua

päänsärky yritteli, ja sitä olikin jonain päivänä muutaman tunnin. Mutta sumupäivät ovat lähes loppuneet - sellaiset voimattomat, jolloin on tylsä olo enkä oikein tajua mitään kunnolla. Keskiviikkona oli vilkas päivä, kun olimme matkalla ja nukuinkin yön vähän levottomasti hotellissa. Olin aika varma, että migreeni alkaa jossain vaiheessa. Huoneessa oli turhan lämmin, kun olen tottunut nukkumaan painopeiton alla. Kotona meillä on sisällä noin +19 astetta.

Syynä huonoon nukkumiseeni

kuitenkin oli iltasyönti! Koska olimme lomalla, ostimme herkkuja - ei makeaa, mutta sipsejä ja muuta vähemmän terveellistä. Oli vaikea saada unta, kun mahanahka meinasi ratketa. Selvästi on helpompi nukahtaa, kun ruokailusta on kulunut useampi tunti. Mutta silloin kun syödään, on syötävä riittävästi, ettei nälkä tule, kun pitäisi nukahtaa!

Lapsenlapsen pupulle. Mahtavatko sopia?

Aamullakaan

ei vielä ollut nälkä, kun menimme hotellin runsaaseen aamupalapöytään. Jälleen olisi pitänyt syödä enemmän silmillä kuin suulla. Sen jälkeen huilasimme ja luimme Raamattua huoneessa ennen kuin lähdimme vyörymään kaupungille. Vyöryntää riittikin useaksi tunniksi. Minähän olin varautunut talvikeliin, joten alkumatkasta olin jo hiestä märkänä. Onneksi sain vaihdetuksi toisen paidan yhdessä vessassa niin etten saanut flunssaa. Se on vaarana aina, kun on välillä kuuma, välillä kylmä.

Eräässä somassa

Matkakukkasia

pikkuputiikissa kuulin, kun Seppo sanoi myyjälle minuun vihjaten: "Tuon suhteen kannattaa käyttää ponnekkaita markkinointiponnisteluja, sillä minä maksan!" Myyjää kuului naurattavan. Löysin minä sieltä jotain pientä, mutta en itselleni, sillä en tarvinnut mitään.

Aika lopettaa,

pyykkikone on pessyt lastin ja toinen odottaa.

Siunattua pyhäinpäivää, arvoisa lukijani! Me viemme tänään Arin haudalle ison kynttilän ja lyhdyn. Ja pyhien aikana on lastenlasten syntymäpäiviä sekä messussa kanttorivuoro.

Ilo valtasi minut, kun kuulin sanan: Me lähdemme Herran huoneeseen!-Ps 122:1