06.11.2022 - Vauvauutisia

Eilen oli pyhäinpäivä,

perhekuntaamme syntyi 11. lapsenlapsi, pikkuruinen poikavauva. Kiitos kohoaa Jumalalle ja myös lasten perheille, että he haluavat saada lapsia, jotka Jumala heille lahjoittaa. Isovanhempana saamme vain iloita ja rukoilla pienokaisten puolesta.

Perjantai-iltapäivänä kävimme Arin haudalla, eilen erään entisen naapurin haudalla. Löysimme monen tuttavan haudan, jouluna viemme niillekin kynttilän.

Saimmekin Pedron ja Saarukan

meille leikkimään muutamiksi tunneiksi eilen. Isosta pahvilaatikosta tehtiin maja. Tosin 2 ja 6 vuotiaiden leikit eivät aina osu yksiin, joten pääasiassa minä askartelin Saarukan kanssa ja Seppo ja Pedro tekivät miesten hommia. Välillä sitten pötköttelimme kaikki sängyllä ja luin lasten valitsemia pieniä kirjasia Jeesuksen elämästä. Seppo lähinnä kutitteli Pedroa, jolle läheisyys oli tärkeämpää kuin lukeminen. Meillä oli oikein rattoisaa.

Lopuksi menimme ulos, jossa oli melkein säkkipimeää. Taskulampun avulla hiippailimme pihalla kunnes isä haki lapset kotiin. Ja me menimme juomaan rauhankahvit perinteiseen tapaan ja lukemaan yhdessä Raamattua ja Kirkkolaiva-kirjaa, sekä muutakin lukemista ennen iltatoimia.

Käsityörintamalla

olen tehnyt joitakin penaaleja ja pussukoita liimaamalla lautasliinan kankaalle ja kuivatuksen jälkeen silittänyt, sitten kontaktimuovi päälle ja ompelemaan. Paras tapa lienee kuitenkin ohut muovi, sillä sellaisen saa helpommin käännetyksi ompelun jälkeen oikein päin. Mutta pelkkien kankaiden ompelu on huomattavasti helpompaa, ilman mitään muovia.

Norsuja kudon

joka päivä vähäsen. Ehkä sitä pitäisi hillitä, sitä kutomista, sillä migreeni on jyllännyt menneen viikon melkein jatkuvasti. Tänään on onneksi aika hyvä aamu. Kello on vähän yli seitsemän ja olen ollut kuudesta asti hereillä. Laitoin facebookiin Juha Vähäsarjan päivän sanan kuvineen ja selailin uutisia hiukan.

Messu

alkaa klo 9.30 kuten tavallisesti. Tänään meillä ei ole mitään vastuita, paitsi olen luvannut viedä kirkkokukat. Löysinkin niitä illalla pimeässä haahuillessamme. Vielä ei ole pakkanen lannistanut kaikkea kasvullisuutta, sillä eihän pakkasta ole ollutkaan vielä kuin kerran, pari, jonkin asteen. Odotan oikein messuun pääsyä. Eero Kaumi sijaistaa tänään oman pastorimme vapaapäivän takia. Eero on kohta 80v, iloinen, vastikään pastoriksi vihitty eteläsuomalainen, turun läheltä. Hänellä on kova elämä takana alkoholiriippuvuuksineen, kunnes Jumala sanoi, että ei sinun, Eero, enää tarvitse juoda. Ja siihen se loppui ja avioliitto eheytyi. Eerolla on humoristinen tapansa saarnata ja hänellä on aina joitakin helmiä saarnoissaan. Kunpa meillä kuulijoilla olisi korvat, jotka kuulevat Jumalan puheen pastoriemme kautta.

Uusi viikko tuo uudet haasteet,

käyn lääkärissä migreenin takia ja loppuviikolla on Iso Pakkauspäivä Romantikkojen ryhmän kanssa. Romanian, Viron ja Moldovian lapset tarvitsevat pakettejaan ja viestiä, joka heille seurakunnan mukana jaetaan, että ilosanoma kuuluu heillekin, heitäkin Jumala rakastaa.

On aika valmistautua juomaan toinen kupillinen kahvia, ehkä kofeiinitonta - se on muuten hyvää sekin. Keitämme usein iltasella sitä, niin ei mene yöunet kofeiinin takia.

En enää elä minä, vaan Kristus elää minussa -

Se on ilosanoma minulle ja sinulle tänään. Kastettuna saan olla Jumalan lapsi ja uskon kautta omistaa kaiken, mitä lapselle kuuluu, kaikki Raamatun lupaukset - otathan sinäkin ne vastaan, arvoisa lukijani!

jk. Seppo väänteli ohuesta rautalangasta kätevän tuikkunostimen lasilyhtyymme!