Kategoriat: Ajankohtaista

Kukko kiekuu -herätys klo 4.15. Syynä siihen se, että olen näköjään yllytyshullu. Saara kertoi käyneensä mustikassa aamutuimaan, joten miksipä en minäkin? Tosin saaliini jäi huonommaksi kuin Saaran. - Olin kumma kyllä nukkunut aika hyvin, vaikka ensi kertaa tämän helteen aikana heräsin välillä niin, että hiuksetkin olivat märkänä ilman kosteudesta.

Olin äimänä,

kun nuorisoa oli vielä kaupungilla ennen viittä metsään ajellessani. He elivät vielä eilispäivän jälkeistä aikaa. Vielä enemmän olin ymmälläni, kun metsän jälkeen menin Sundomin uimarannalle uimaan. Siellä joku pariskunta oli selvästi viettänyt yönsä eikä ainakaan koleus päässyt vaivaamaan, kun yölläkin on melkein hellelukemat.

Kävin uimassa, meri oli aivan tyyni, aamu ihana, pilvinen.

Herrasväki nökötti kiven vierellä loikomassa, musiikki soi kovaa. Mies kai kertoi hupaisia juttuja ruotsiksi, sillä naista kikatutti kovasti. Onneksi he häipyivät musiikkeineen siinä vaiheessa, kun menin niemen nokkaan aamukahvejani juomaan. Oli täysin hiljaista. Nautin!

Siellä metsässä

oli märkää. Yöllä oli satanut. Mustikoita ei ollut paljon. En päässyt selville, oliko joku jo ehtinyt poimia niitä, mutta en ole varma. Joka tapauksessa viihdyin sääskien kumppanina puolisen tuntia, sain vajaa kaksi litraa mustikoita. Lenkkarini kastuivat läpimäriksi. Saappaita en halua enää käyttää, jos ei ole ihan pakko. Jalkani eivät pidä niistä.

Motivaationi oli lähes nolla, joten lähdin pois tyytyväisenä siihen, ettei marjoja juuri ollut, kun kerran jalkanikin olivat jo märät. On mentävä Nivalaan mustikoita saadakseni, mutta vielä ei ole kiire, sillä marjat olivat tuollakin vielä osittain kypsymässä. Ensi viikolla odotan pojan perhettä kylään, joten meno siirtyy myöhemmälle. Ja tällä helteellä ei todellaakan tee mieli ajella yhtään minnekään.

Ystäväni

lähetti aamullaJesajan 24. luvun luettavaksi. Olen toki aiemminkin sitä lukenut ja ajatellut, että se on ajan merkki, mutta nyt juuri se tuntuu pöyristyttävän ajankohtaiselta tekstiltä, eikö vaan? Tässä ensimmäisiä alkujakeita, voit lukea loput Raamatustasi:

Katso, Herra tekee maan tyhjäksi ja autioksi, mullistaa sen muodon ja
hajottaa sen asukkaat.
Ja niinkuin kansan käy, niin papinkin, niinkuin orjan, niin hänen herransa, niinkuin orjattaren, niin hänen emäntänsä, niinkuin ostajan, niin myyjän, niinkuin lainanottajan, niin lainanantajan, niinkuin velallisen, niin velkojankin.
Maa tyhjentämällä tyhjennetään ja ryöstämällä ryöstetään. Sillä Herra on tämän sanan puhunut.
Maa murehtii ja lakastuu, maanpiiri nääntyy ja lakastuu; kansan ylhäiset maassa nääntyvät.
Maa on saastunut asukkaittensa alla, sillä he ovat rikkoneet lait, muuttaneet käskyt, hyljänneet iankaikkisen liiton.
Sentähden kirous kalvaa maata, ja sen asukkaat syystänsä kärsivät; sentähden maan asukkaat kuumuudesta korventuvat, ja vähän jää ihmisiä jäljelle.

Tämä helle

on poikkeuksellista, sen me jokainen ymmärrämme. Itselleni tämä on ollut eräänlaista lomaa. Toki olen touhunnut nytkin kaikenlaista, mutta sittenkin tuntuu, että kaikki ihmiset ovat omissa oloissaan, kukaan ei lähde kuin välttämättömiä asioita toimittamaan eikä kyläilläkään viitsi, kun ei jaksa. Niinpä tämä on ollut levoksi ja rauhoittumiseksi minulle, olkoonkin, että kuumuus väsyttää.

Tänään tein jälleen neljä kissaa. Niitä on jo riittävästi joulun lapsi -paketteihin, mutta mitään muuta ei ole huvittanut tehdä. Kissat, nimenomaan tällaiset, ovat hauskoja. Norsuistakin tykkään - tein yhden sellaisenkin.

Huomenna

menen messuun, ilman kanttorivastuuta tällä kertaa. Seurakunta on minulle perhe, menen sinne mielelläni. Rukoilen, että sinne tulee moni muukin, helteestä huolimatta. Sitä ennen suihkuun viilenemään, sitten lattialle taasen nukkumaan patjalle.

Seurailen mittaria: onko ulkona vai sisällä enemmän lämpöä ja sen mukaan availen tai suljen ikkunoita. Aika lailla lähes 30 nurkilla ovat molemmat lämmöt pyörineet. Voimia, ja Sanan kuuloon menoksi, arvoisa lukijani, huomenna - vaikkapa Laivakatu 7:ään klo 9.30!