Kategoriat: Ajankohtaista

Erinomaisen mukava lomapäivä!

Pitsaa, jossa juustoraastetta ja muita täytteitä

Heräsin kohtalaisen virkeänä

ja iloisena, koska pikkuinen Amanda, 2,5v oli tulossa luokseni vierailulle. Tytär lähti vauvoineen saman tien kotiin siivoamaan. Kaksivuotias on innokas, mutta haastava apulainen, joten tytär pinkaisi vilkkaasti takaisin kotiin siivoamaan toistamiseen tapahtuvaa ristiäistilaisuutta varten. Ensimmäinen kertahan peruuntui Amandan jouduttua sairaalaan, mutta toivon mukaan nyt tilaisuus onnistuu.

Amandan kanssa

Muikkuja naapurilta, kiitos rakas naapuri!

olimme ulkona. Tyttö istui keinussa niin kauan kuin ranteeni kestivät antaa hänelle vauhtia. Sen jälkeen teimme pitsaa ja hiekkakakkuja. Pieni lapsi oppii leikkimään, kun näkee isompien lasten leikkivän, esimerkiksi mielikuvitusleikkejä. Jos ei isompia sisaruksia ole, niin vanhempien pitää opettaa, kuinka juodaan leikisti kahvia ilman että syödään hiekkaa kupista ja niin edelleen. Lapsi oppii uusia asioita näkemällä ja kokemalla. Ei pidä huutaa, ettei hiekkaa saa syödä, ellei näytä, miten sitä leikisti syödään. No, asiasta voisi kirjoittaa pitkästikin, mutta en nyt jaksa enempää tällä kertaa.

Sisällä neiti auttoi minua kääntelemään muikkuja ruisjauhoissa ja syömään niitä paistettuna. Häntä hiukan iljetti kalojen niljakkuus, mutta oppia ikä kaikki.

Pistelytyö oli vaikeaa 2vuotiaalle, jatkamme myöhemmin

Ruuan jälkeen

olimme päivälevolla. Luin sadun ja kuuntelimme lasten hengellisen laulucd:n, mutta uni ei aivan tullut silmään meille kummallekaan. Niinpä nousimme leikkimään ja tekemään kangaspallon Amandalle, joka ojenteli minulle nuppineuloja ja laittoi niitä vastaavasti takaisin neulatyynyyn. Pientä erimielisyyttä tuli tavaroiden keruusta, mutta yksimielisyys syntyi, kun muistutin syyn ja seurauksen laista.

Ehdimme jälleen

keinutella, jahka olimme syöneet välipalaa. Sitten äiti ja pikkusisko tulivat hakemaan Amandaa kotiin. Tai tarkemmin sanottuna Prismaan, jonka tytär näköjään tiesi olevan ripa, josta kiskaista, että saa uhmaikäisen kaksivuotiaan lähtemään. Sitten kun tämä lähti, niin se olikin menoa. Tyttärellä oli tilanne onneksi hallussa. Jälleen oli opetustuokion paikka, jonka aiheena oli liikenne tiellä ja auton alle jäämisen vaara sekä muut seuraamukset. Ilokseni kasvatushetki sisälsi myös anteeksipyytämistä ja anteeksiantamista. Niin, niin tärkeitä asioita!

Kun leikimme

hiekkalaatikolla, pyysin Amandaa katsomaan, jos pannun pohjalle on jäänyt vielä kahvia ja tiristämään minulle loputkin kahvit. Lapsi toimi oman kokemuksensa ja tietämyksensä pohjalta, joka on eri kuin aikuisella. Hän työnsi kahvikupin pannun pohjalle ja sieltä sitten näköjään löytyi vielä kupillinen kahvia mummolle...

Kissalauma kasvaa!

Jokainen isovanhempi

Seuraava kissaerä on merimieshenkinen!

tietää sen ilon, minkä pieni lapsi tuottaa. Eikä tarvitse olla isovanhempikaan: pieni lapsi on aina ilo, kun häneen saa kontaktin ja luottamussuhde syntyy. Lapsenlapset ovat omassa tilanteessani minulle iso lohtu ja ilo.

Luther tuo esille

päivän tekstissä tärkeän asian. Kun olemme hengellisesti vahvoilla, alamme kuvitella helposti itsestämme liikoja. Sen takia Jumala toisiaan antaa uskomme hiipua. Tulemme näkemään oman tilamme ja joudumme tunnustamaan: tahtoisin uskoa, mutta en voi!

Näin suuri Jumala nöyryyttää pyhiään ja pitää heidät itsensä tuntemisessa. Luontomme on näet aina taipuvainen kiintymään Jumalan lahjoihin ja riippumaan niissä. Siksi hän holhoaa meitä nähdäksemme, että hänen täytyy antaa uskoa sydämiimme ja että me emme voi itse ottaa sitä.

- - että kiinnittäisimme huomiomme Raamatun esikuviin - - kun huomaamme muille pyhille käyneen samoin, opimme siitä odottamaan Herran avun aikaa. -Mannaa Jumalan lapsille

James Smetham puolestaan

puhuu epäuskosta:

Jos jotkut ovat olleet epäuskoisia, ei kaiketi heidän epäuskonsa ole Jumalan uskollisuutta tyhjäksi tekevä? -Room 3:3

- - Samat tosiasiat, jotka eivät muutu mieleni mukaan, pysyvät paikoillaan, vaikka epäuskon takia kompastelisin. Lupausten vuoret pysyvät lujina ja kirkkaina aina taivaan iankaikkisiin korkeuksiin, ja niiden perustukset ovat Jumalan kalliossa. Mont Blanc ei muutu harhakuvaksi eikä sumuksi, vaikka sille kiipeilijää saattaakin uuvuttaa ja jopa pyörryttää. -Cowman: Virtoja erämaassa

Hyvää yötä, Jeesus myötä, arvoisa lukijani!

jk. Viime yön unessa ensin minulta varastettiin polkupyörä, sitten auto! Aamulla tein tarkistuskierroksen...