13.03.2015 - Uusin voimin

Toissayö meni harakoille. Heräsin jo kahdelta. Ylikierroksilla ja yliväsynyt matami. Selvisin kuitenkin päivästä ihmeen hyvin. Olin Mandaa lykkimässä tunnin ulkona, tyttären kanssa kahvittelemassa ja hiustenleikkuussa. Manda on vasta kahden kuukauden ikäinen, mutta osasi jo vierastaa mummoaan. Vaikka pidin tyttöä niin, että hän näki äitinsä puolen metrin päässä, enkä puhunut mitään, niin tytön suupielet vääntyivät surkeasti alaspäin ja hän parahti itkuun! On se äiti vaan niin rakas pienelle ihmiselle, tuttu ääni, tuttu tuoksu. 

Viime yönä posotin kunnon yöunet ja päiväni alkoi vähän ennen kuutta. Torkuin vielä tunnin, kuuntelin Norvannon raamattuopetuksen toisella korvalla, toinen vielä uinui.

Etanajuoksu

on minun juoksulajini! Ensi viikolla kokonaan jokin muu laji voi olla "minun", mutta tänään on näin.

Veljeni neuvoi juoksemaan hyvin hitaasti, kävelyvauhtia. Huomaan, että koipeni eivät kipeydy siitä ainakaan toistaiseksi. Lähdin hölköttelemään aamulla avannolle. Olin sopinut Liisin kanssa, että menemme lenkille sen jälkeen, kun olemme uineet ja niin teimme. Kiertelimme vähiten pölyäviä rantoja tunnin ajan kävellen ja se oli mukavaa!

Puhuessa käveleminen ei ole enää päätyötä, vaan se sujuu siinä sivutuotteena. Toivon, että meille järjestyy jatkossakin näitä yhteisiä lenkkejä. Sekin oli mukavaa, että Liisi sanoi innostuneensa kuntoilusta, kun olemme keskustelleet hänen kanssaan avannolla.

Jatkoimme omiin suuntiimme, minä juoksin taas etanaa kotiin asti. Suihkuun, pyykit koneeseen ja venyttelemään Petri Hiltusen opetuksen siivittämänä. Aiheena hän uusimmassa opetuksessa oli/on Elämän tarkoitus. Löytyy lhpk.fi -sivuilta.

Ehdin kuunnella vain alun, jatkan toiste. Hän kertoi Suomen Kuvalehden haastattelusta em. aiheesta ja oli surullista, ettei yhdelläkään haastateltavista Jumala kuulunut mitenkään kuvioon. Minulle elämän tarkoitus tulee siitä, että Jumala on sen antanut lahjaksi ja minulla on päämäärä elämässäni. Kaikilla ei ole.

Keskitysleirillä selvisivät parhaiten ne, joilla oli elämässä jotain odotettavaa. Hehän eivät tosin voineet valita, saavatko ollenkaan elää.

Usko Jumalaan antaa tarkoituksen. Jumala on halunnut minut elämään hänen määräämäkseen ajaksi ja minä saan elää hänen yhteydessään tämän ajan ja kerran olla hänen kanssaan taivaassa.

Juha Vähäsarja

 sanoo tänään kirjassaan:

 Sinä olet koetellut meitä, Jumala, puhdistanut ahjossa kuin hopeaa. Sinä olet antanut vihollisten ajaa ylitsemme, me olemme joutuneet tuleen ja veteen, mutta sinä olet avannut meille jälleen tien. -Ps 66:10,12

Vain pari ajatusta selityksestä:

Sanotaan, että perkele kiusaa, mutta Jumala koettelee. Näin on kristityn elämässä. - -Kristitty yleensä kestää Jumalan avulla koetukset, hyviä aikoja sen sijaan huonommin.

Totta puhuu Vähäsarja, noin minäkin olen kokenut!

Pyykit koneesta,

eväät kasaan ja Arin luo.

Illalla olin raamatunkääntäjien työn puolesta rukoilemassa, mutta sitten olinkin kypsä nukkumaan. Tänä iltana voi olla sama tilanne, sillä päivässä on vielä haasteita.

Nyt menoksi. Hyvää päivää, arvoisa lukijani!