Kategoriat: Ajankohtaista

Jouluna 2007 meillä kotona

Vähän lunta maassa, nollakeli.

"Katso, minä ilmoitan teille suuren iloa,
joka on tuleva kaikelle kansalle:
teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja,
joka on Kristus, Herra." Lk 2:10,11.

"- - annat Jumalalle kuuluvan kunnian ja kiitoksen,
kun rohkenet uskoa,
että olet pyhä Kristuksessa
ja hänen ihmiseksi tulemisensa perusteella.

"Näin tunnustat Jumalan armotyön sinussa itsessäsi.
Rakastat ja ylistät häntä
ja samalla hylkäät ja tuomitset itsesi ja omat tekosi
sekä olet epätoivoinen itsestäsi.

"Tämä on kristittynä elämistä."
-Lutherin Mannaa Jumalan lapsille

Tuo teksti kertoo olennaisen asian kristityn elämästä. Itsessään epätoivoinen, mutta Jeesuksessa täydellinen. Oli pyhä tai arki, oma raadollisuus on niin ilmeistä, että ilman armoa olisi mahdotonta jaksaa elää.

Lähden Arin luo, menemme sairaalan joulukirkkoon klo 10.30. Sen jälkeen katsomme tai kuuntelemme joulurauhan julistuksen.

Petri hakee minut sairaalasta, jonne menen pyörällä (toivottavasti vesisade ei ala aivan vielä). Vietämme aaton sen jälkeen Terhin ja Tatun kodissa Teron ja Karoliinan kanssa.

Terhi on edelleen sairauslomalla selän takia, joten yhteisvoimin rakennamme joulumme.

Jyrkin perhe viettää ensi kertaa jouluaan omassa kodissaan, mutta tulee loppuviikolla sukua tapaamaan.

Radio deistä on ollut suurta iloa, sitä olen paljon kuunnellut. Ystäviä on käynyt joulutervehdyksiä tuomassa, niin monet, että olen itku kurkussa vain ollut vastaanottamassa. Itse olen hiukan toisen asilla tämän joulun alla.

Viettäkäämme joulun aikana hetkiä rukouksessa. Muistamisen aiheita on riittämiin jokaisen lähipiirissä. Liukkaus teillä ja kaduilla on tärkeä aihe rukoilla kuten ihmisten yksinäisyys. Tärkeintä kaikista on tietysti se, että ihmiset kuulisivat Jumalan äänen kutsun, kun Jeesuksen ihmiseksi tuloa julistetaan: syntimme on sovitettu, meillä on pääsy Isämme luo Jeesuksen tähden.

Ei ole joulun iloa ilman pääsiäisen sanomaa.

"Hän jatkoi matkaansa iloiten" - näin tehkäämme mekin, arvoisa lukijani, kohti vuoden loppua ja uuden alkua!

1.
Enkeli taivaan lausui näin:
Miks hämmästyitte säikähtäin?
Mä suuren ilon ilmoitan
maan kansoille nyt tulevan.

2.
Herramme Kristus teille nyt
on tänään tänne syntynyt,
ja tää on teille merkiksi:
seimessä lapsi makaapi.

3.
Jo riennä, katso, sieluni,
ken seimessä nyt makaapi:
hän on sun Herras, Kristukses,
Jumalan Poika, Jeesukses.

4.
Oi terve, tänne tultuas,
syntist et hylkää, armias.
Sä köyhäks tulit, rikkahin,
sua kuinka kyllin kiittäisin.

5.
Ah Herra, joka kaikki loit,
kuin alentaa noin itses voit
ja tulla halpaan seimehen
heinille härkäin, juhtien!

6.
Vain heinät on sun vuoteenas,
oi Herra, taivaan kuningas,
vaikkeivät kultavaattehet
sun oisi valtas arvoiset.

7.
Näin näytät esimerkilläs,
ettei sun kelpaa edessäs
ei kunnia, ei korkeus,
ei valta, kulta, rikkaus.

8.
Ah Herrani, mun Jeesuksein,
tee asunnokses sydämein.
Mua älä hylkää tuskassa,
vaan vahvista ain uskossa.

9.
Ah, iloni jos sinuss' ois,
en unhottaa sua koskaan vois.
Suo siihen apus armosta,
niin kiitän aina riemulla.

10.
Nyt Jumalalle kunnia,
kun antoi ainoon Poikansa.
Siit enkelitkin riemuiten
veisaavat hälle kiitoksen.

Martti Luther 1535. Suom. Hemminki Maskulainen virsikirjaan 1605. Uud. Elias Lönnrot 1867, Julius Krohn 1880.