02.12.2013 - Juhlat jatkuvat!

Liukasta keliä.

Uusi yritys. Ensimmäinen lähti eetteriin ja hävisi kuin tina tuhkaan.

"Mummi" kirjoittaa niin osuvasti eilisestä, että siteeraan häntä (aamunensimmäinen.blogspot.com):

Eilen illalla - - jumalanpalvelusyhteisö, jossa pastori Markus Pöyry on ravinnut meitä hyvillä saarnoilla jo pari vuotta, järjestäytyi Mikaelin seurakunnaksi, joka on osa Suomen evankelisluterilaista lähetyshiippakuntaa. Jumala on johdattanut minut kokemaan ehtoollisyhteyttä näiden ystävien kanssa, jotka eilen allekirjoittivat Mikaelin seurakunnan perustamiskirjan. Jeesus hoitaa meitä ja Pyhä Henki kokoaa seurakunnan!

"Olen edelleen Vaasan Suomalaisen seurakunnan jäsen. Se on ollut kotini neljänkymmenen vuoden ajan (Arilla ja minulla 30 vuoden). Siellä olen saanut opetusta ja saanut kokea Jeesuksen armoa ja Jumalan rakkautta ystävien kanssa. Olemme hioneet toisiamme, mutta Jeesus on yhdistänyt meidät! Nyt rukoilen sitä, että saamme edelleen olla yhtä! Jeesus rakastaa meitä kaikkia, rakastetaan mekin toisiamme, ja hyväksytään toisemme!"

Tästä lähtien Markus Pöyry käy Arin luona säännöllisesti pitämässä hartaushetken ja antamassa ehtoollista. Ari ei ole yli vuoteen voinut osallistua messuihin. En ole jaksanut kuljettaa häntä ja Arillekin matkustelu on arveluttavaa terveyden kannalta.

Nyt olen kiitollinen ja helpottunut.

Messun jälkeen kahvittelimme tavan mukaan, sen jälkeen kokoustimme kirkkotilassa ja ne allekirjoittivat asiakirjan, jotka halusivat. Minä halusin ja tein sen myös Arin puolesta hänen toivomuksestaan.

Tänään kävelin töihin ja sieltä Arin luo. Olimme ala-aulassa ja kuuntelimme psalmeja. Minä virkkasin keinussa ja nautimme molemmat olostamme. Kerroin Arille kuulumisia ja hän oli tyytyväinen.

Eilen messussa katto kohosi, kun päästelimme ylistysvirren 6. Olen aina pitänyt siitä:

1.
Käy, kansa, Herraasi vastaan,
nyt kiiruhda riemuiten
ja palmuista oksia taita
ilosaatossa Kristuksen.
Jo katsele,
tytär Siion, kirkkauttaan
ja riemuitse
ja kuuluta laupeuttaan!

2.
Hän saapuu taivaasta maahan,
pois suuresta loistostaan,
ja köyhien lapsena talliin
hänet oljille lasketaan.
Jo katsele,
tytär Siion, kirkkauttaan
ja riemuitse
ja kuuluta laupeuttaan!

3.
Hän saapuu, Golgatan puuhun
nyt Messias naulitaan.
On maailman syntien tähden
hänen kuoltava, vanhurskaan.
Jo katsele,
tytär Siion, kirkkauttaan
ja riemuitse
ja kuuluta laupeuttaan!

4.
Hän saapuu, haudasta nousee
ja voittonsa meille tuo,
ja kuoleman varjojen maahan
pyhä aurinko loiston luo.
Jo katsele,
tytär Siion, kirkkauttaan
ja riemuitse
ja kuuluta laupeuttaan!

5.
Hän saapuu murheellisille
näin yllätysvieraana
ja köyhät ja syntiset täyttää
yhä Henkensä lahjoilla.
Jo katsele,
tytär Siion, kirkkauttaan
ja riemuitse
ja kuuluta laupeuttaan!

6.
Hän saapuu kunniassansa,
maan Herra ja taivasten,
jo taipuvat kaikkien polvet
luona Kristuksen istuimen.
Jo katsele,
tytär Siion, kirkkauttaan
ja riemuitse
ja kuuluta laupeuttaan!

Johan Erik Nyström 1893. Suom. Anna-Maija Raittila 1979. Virsikirjaan 1986.

Kotiin tultuani käväisin viemässä rotinoita erääseen perheeseen, jonne oli syntynyt pikkupoika. Jumala siunatkoon heitä. Kuten usein käy, niin tuossakin perheessä sattui kuolemantapaus samoihin aikoihin kuin vauvan syntymä. Suru ja ilo kohtaavat.

Herra siunatkoon sinua, arvoisa lukijani!