03.10.2013 - Laskutoimitus uusiksi!

Aamulla 6 astetta lämmintä seitsemän maissa. Hyvin kostea ja sumuinen sää pyöräillessäni töihin.

Olin varma, että ensimmäinen Ajankohtaiseni on pompahtanut eetteriin aika tarkalleen 10 vuotta sitten. Mutta mitä silmäni näkivätkään, kun klikkasin ensimmäisen juttuni: se onkin tapahtunut vasta 22.10.2004!

Jotenkin tuntui kuin olisin nuortunut! Kummallista, mutta epätotta tietenkin.

Eilinen pyöräily autoa hakemaan ilman aurinkolaseja kostautui ja sain jonkinmoisen migreenin iltayöstä. Kaikenlaista oiretta. Tämäkin päivä meni hiukan huonommassa hapessa niin sanotusti. Työstä palattuani olin sangen sippi - vai sanonko "hyvin hippi". Sama asia suunnilleen.

Torstai-illat ovat kohtalokkaita: luulen olevani virkeä ja lähden bilettämään (lue: naisten iltaan tai jonnekin vastaavaan). Sitten valvon, kun olen niin väsynyt.

Tai kuten tänään: olin jo etukäteen niin räjähtänyt, että ymmärsin pysyä kotona. Käväisin vain postissa, sillä yksi rakkaista miniöistäni viettää pian syntymäpäivää ja laitoin hänelle paksun kirjeen. Laihdutin lähetystäni teippaamalla sen tiukasti, että se mahtuisi postilaatikosta. Samalla lähetin yhden ulkomaankortin.

Illan olen viettänyt aika mukavasti sen jälkeen, kun enin väsymys laantui. Olen lukenut Kodin Kuvalehden, joka tuli tänään, sekä Nivala-lehden. Jälkimmäisessä oli kuva 40 vuoden takaa. Haikarassa tehtiin pururataa, ja olin siellä minäkin. Kuvassa myös. Muistan puuhan vallan mainiosti!

Tänään isäni täyttäisi 85 vuotta, jos eläisi, mutta hän kuoli puolitoista vuotta sitten. Äiti on päässyt isän kuoleman yli ja käy kuntosalilla ja jumpassa joka viikko autollaan itse.

Jaan eilisen Cowmanin tekstin kanssasi, arvoisa lukijani, sillä se on hyvin hoitava. Omista se itsellesi:

"Niin hän otti heidät mukaansa ja vetäytyi yksinäisyyteen..." Luuk 9:10.

"Armossa kasvamiseen tarvitaan paljon yksin olemista. Sielu ei kasva voimakkaaksi ihmisten seurassa. Yksi ainoa hiljainen tunti rukouksessa saa usein aikaan enemmän hengellistä kasvua kuin päiväkausien seurustelu ihmisten kanssa. Erämaassa kaste laskeutuu kirkkaimpana ja ilma on puhtainta." - Andrew Bonar

Ja Cowman itse jatkaa:

"Oi, mikä armo on saada hiljentyä! Oi, olla hiljaa ja tietää, että Herra on Jumala! Israelin Pyhä on puolustava omiaan ja vapauttava heidät. Saamme olla varmoja siitä, että Hänen tahtonsa jokainen sana pysyy, vaikka vuoret siirtyisivät paikoiltaan. Hän on kaiken luottamuksemme arvoinen. Tule, sieluni, palaa lepoosi ja nojaa pääsi Herran Jeesuksen rintaa vasten."
-Virtoja erämaassa.

Niin ystäväni: Hän on kaiken luottamuksemme arvoinen!