Kategoriat: Ajankohtaista

Näkymä työpaikan läheltä. Asun kauniissa kaupungissa!

7 astetta lämmintä puoli seitsemältä aamulla. Hieno aamu!

Menin varhain töihin, mukava, kun ei ollut kylmä aamu. Niitäkin ehtii vielä tulla, mutta nyt on luvattu lämmintä säätä.

Meinasin laittaa evääni jääkaappiin työpaikalla, mutta sitä ennen päätin siivota sen. Puoli tuntia työ kesti, mutta jälki oli hyvä. Kun jotain tekee, niin se kannattaa tehdä kunnolla.

Ehdin vielä jynssätä tietokoneitakin. Eivät ne enää ehdi niin likaiseksi, kun syynään niitä joka viikko. En kaikkia, mutta koneita, joita asiakkaat eniten käyttävät.

Kirjastoautokyyti oli kaunista: joka puolella monenkirjavia lehtipuita ja aurinko paistoi. Ihanaa, kun vähitellen yksi sun toinen homma alkaa sujua vähän ketterämmin työmaalla.

Sain oman paikan, jossa voin säilyttää vaatteitani sekä pöydän, joka on työpisteeni, jos tarvitsen sellaista. Koska esimiehellä ei ollut minulle mitään erityistä, järjestin itseni loppupäiväksi puhdistamaan levyjä ja äänikirjoja.

Kukaan ei motkota, että teen liian nopeasti tai turhaan kiirehdin. Saan hosua hikipäässä niin kamalasti kuin huvittaa. Enimmäkseen minua huvittaa.
Puhdistuspuuha on yksitoikkoisuudessaan sangen terapeuttista puuhaa. Toinen pino kasvaa, toinen vähenee. Valmista syntyy.

Kun sain kymmenet levyt puhtaaksi, aakkostin ne kärryihin ja vein omille paikoilleen dvd:t hyllyyn, kielikurssit paikoilleen, äänikirjat omiin riveihinsä. Työ tekijäänsä kiittää.

Pyöräilin viiden kilometrin päähän Korven korjaamolle, jota voin suositella paikallisille vilpittömästi. Pojat ovat huoltaneet, korjanneet ja katsastuttaneetkin viime aikoina autoni.

Nyt siihen tehtiin iso huolto: en muista, mitä kaikkea vaihdettiin, mutta jotain perustavaa laatua olevia vempaimia kuitenkin. Auton sisälle lähinnä, koska ulkopuoli näytti ihan samalta.

Seuraavaksi kurvasin vesijumppaan. Nyt ei tullut vilu, sillä jumppari oli ottanut vaarin ohjeistuksestamme ja höykkyytti meitä kunnolla. Vesi oli edelleen kai yhtä raitista, mutta kyllä me juoksimme, pompimme ja teimme kaikenlaista kolme varttia ja oli mukavaa.

Pitkästä aikaa kävin isossa marketissa ja ruokaa tuli ostetuksi sen verran kuin ostaa ihminen, joka mielestään on nälkäkuoleman partaalla kuten minä luulin olevani.

Nyt painelen lukemaan romaania, Raamattua ja nauttimaan iltateestä.
Hyvää yötä, Jeesus myötä, arvoisa lukijani!
Minulla on jälleen monta rukousvastausta Herralta
ja sinäkin voit kiittää niistä Jumalaa, koska:

"...hän pelasti meidät ja yhä pelastaa.
Häneen me olemme panneet sen toivon,
että hän vastedeskin pelastaa,
kun tekin autatte meitä rukouksin.
Näin nousee monien suusta meidän tähtemme
kiitos Jumalalle siitä armolahjasta,
joka on tullut osaksemme." 2 Kor 1:11