27.08.2013 - Touhupäivä!

Kaunis, kaunis sää!

Uni ei tullut silmään sitten millään eilisiltana, mutta sitäkin innokkaammin tartuin aamulla imuriin. Olin päättänyt siivota kotini tänään ja sen tein.

Soitin sairaalaan ja kerroin tulevani viemään Aria ulos: viimeisiä kesälämpimiä päiviä ei sovi tuhlata. Miriam puolestaan pyysi minua iltapäiväkahville, jonne innokkasti lupasin mennä.

Olimme pari tuntia Arin kanssa lammella. Ari oli virkeä ja minä vuodatin hänelle monenlaista asiaa, sekä omia tunteitani, että koosteita lukemistani kirjoista. Ari oli terävänä mukana.

Seuraavaksi huristelin Miriamin luo. Hän oli pöräyttänyt kahvit termospulloon, istuimme kuistilla siitä nauttien. Sisätiloihin siirryimme, kun kahvia tarvittiin lisää, sillä juttua piisasi. Lopulta selvisimme sohville loikomaan ja rukoilemaan kaikkia mahdollisia asioita.

Syrjäinen merenlahti oli lähellä, kävin siellä uimassa. Pukukopissa vaihdoin metsäkamppeet ylleni. Paluumatkalla poikkesin mustikoita etsimään. Lienevätkö varvut kuivuneet vai pakkanenko niitä oli nipistellyt: joka tapauksessa lehdet olivat kuivia ja lähtivät marjojen mukana, elleivät olleet varisseet jo pois.

Tuulessa perkasin marjani, puoli litraa niitä kertyi. Vähän puolukoita oli mukana, kypsiä kohta nekin.

Eilen tytär kyseli, ehdinko viikonloppuna kahvia keittelemään pelaajille: liitokiekkoporukoilla on turnaus Vaasassa. Lupasin ehtiä. Innostuin niin, että siitä paikasta raahasin kuusi kiloa jauhoja kaupasta!

Jokaiselle meistä on erittäin tärkeää, että olemme tarpeellisia jollekin, että joku tarvitsee meitä. Olin toki jo luvannut yhteen muuhunkin paikkaan lauantaina, mutta kun oma tytär pyytää jotain, niin se vasta tuntuu ihanalta!

Saunavuoroni on pian, joten pitää lopetella. Kiitollisella mielellä sen teen, sillä
"minä uskon näkeväni Herran hyvyyttä
elävien maassa."
-en muista mistä Psalmista tämä on;

ja
"Kaikesta sydämestäni minä kiitän
sinua, Herra,
minun Jumalani,
ja kunnioitan nimeäsi ainiaan."
-Ps 86:12