Kategoriat: Ajankohtaista
Mukava sää, ihana matka takana, tulevaisuus edessä!
Olipa minulla siunattu ja suloinen matka! Mutta mukava on olla kotona taas.
Autoni vein korjaamolle keskiviikkona, haen sen maanantaina. Sain kyydin satamaan toisten matkalaisten autossa. Inva-bussi lähti mukaan, joten paljon ei tarvinnut käsissä kantaa.
Laivalla saimme mahtavat ruuat mennen, tullen. Keitettyjä vihanneksia uunissa paistettuna, varmaan kermaliemessä. Erittäin herkullista. Samoin liharuuat mennessä ja kalat lisukkeineen tullessa maistuivat. Suosittelen laivalla ateriointia, jos matkustat reitillä.
Perillä Uman-hotelli oli joen lähistöllä, kirkon kupeella melkein. Otin nokkaunet ennen iltapäiväkierrosta kaupungilla. Lähdin huonekaverini Tintin kanssa kaupungille ja Juke pyysi päästä seuraamme. Sehän passasi: Juke työnsi Tintin pyörätuolia.
Parin tunnin reissuun keskustassa mahtui kaksi asiaa: toimivan pankkiautomaatin metsästys sekä jäätelön ostaminen.
Automaatteja löytyi lopulta, mutta vain Tintin kortilla tuli rahaa. Niinpä hän tarjosi meille jäätelöt. Yhytimme kaupungilla muitakin ryhmäläisiä.
Hotellissa sai itse paistaa vohveleita, ottaa automaatista kahvia ja nauttia sisäpihan lämmöstä ja yhdessäolosta. Ja minähän paistoin ja mehän söimme!
Päivällisen jälkeen vierailimme Anita Löfmanin Ateljeessa vajaan 10 km päässä kaupungista. Anita on vaasalaislähtöinen nainen, ostimme kortteja häneltä ja hän kertoi työstään. Otin monia kuvia hänen kärhöistään erityisesti. Eniten pidin hänen taulustaan, jonka hän oli maalannut pohjois-englantilaisesta entisestä pappilasta. Sekä talo että kaikki rakennukset oli tehty kivestä.
Yö kului pitkälle Tintin kanssa jutellessa sekä lopuksi yhdessä rukoillessa.
Aamiaisen jälkeen lepäilimme, paistoimme vohveleita ja lähdimme opastetulle bussikierrokselle Uumajaan. Iltapäivän tunnit ennen laivan lähtöä vietimme jokivarressa. Vieressä oli isoja marketteja ja muita tutun oloisia liikkeitä. Jake liittyi Tintin ja minun seuraani. Suuntasimme marketin vessaan.
Pientä taiteilua vaati, että Tintti sai kuljetettua sylissään pyörätuolissa kolme kahvia ja jäätelöannosta joen rannan oleilupaikalle. Aurinko paistoi, nautimme toistemme seurasta ja muusta. Minä kudoin sukkaa. Sain yhdet tehdyksi matkan aikana.
Laivan kannella joimme taas kahvia Tintin kanssa, kun sinne viimein seikkailimme monen hissin ja hankalien ovien läpi. Myöhemmin otin kannelta useita kuvia ilta-auringosta.
Sairaalassa kaikki hyvin Arilla. Soitin sinne aamulla, menen yhden maissa Arin kanssa osaston parvekkeelle kukkivien pelakuitten keskelle.
Uni ei tullut illalla ihan helposti, mutta heräsin virkeänä ja tyytyväisenä uuteen päivään. Olen sangen kiitollinen Jumalalle siitä, että päätäni ei särje, en ole kipeä ja voimiakin minulla tuntuu olevan. Alan varmaan toipua hitaasti hiipien ja kiitän siitä sydämestäni.
Melatoniini on hyvä uniapu, vaikka se ei mikään unilääke ole. Hyvä niin, en halua olla riippuvainen mistään lääkkeistä, jos se ei ole välttämätöntä. Kilpirauhaseni temppuillee ja kolestori on pidettävä kurissa; ilman lääkkeitä se ei onnistu.
Iloiten jatkan päivää ja sitä iloa toivon sinullekin, arvoisa lukijani!
"Te olette oppineet meiltä,
miten teidän on elettävä
ollaksenne Jumalalle mieleen,
ja niinhän te elättekin.
Mutta Herran Jeesuksen nimessä
pyydämme ja kehotamme teitä
pyrkimään yhä parempaan."
- 1.Tess 4:1