22.05.2013 - Hyvä mieli!

Raitis tuuli tänään, mutta kesäistä, aurinkoista on!

Mitä sinulle, hyvä lukijani, tulee mieleen sanasta Mielenterveysseura? Oma ajatukseni on, Luojan kiitos, täysin väärä, sillä se tuo mieleeni kuvitelman puolihullusta porukasta.

Itse asiassa mielenterveysihmiset ovat niitä, jotka vaalivat terveyttään: etsivät terveellisiä ja elämää kantavia asioita ja pyrkivät huolehtimaan itsestään ja toisistaan. Ehkä he (=me) ovat oivaltaneet jotain tärkeää: jos ei itsestä huolehdi, mieli voi masentua kenellä vaan!

Alan oikein syttyä asiaan!

Tänään olin kertomassa eräälle vapaaehtoisten ryhmälle, mistä Hyvinvointitreeneissä on kysymys. Porukka lämpeni asialle ja sain erään kiinnostuneen ihmisen yhteystiedot ryhmän vetäjältä. Soitin hänelle ja ilmeni, että tunnemme toisemme hamasta muinaisuudesta. Jospa saisin hänestä toisen kaverivetäjän!

Olen myös innostunut youtuben käytöstä. Kurssilla katsoimme sieltä sellaista juttua kuin Wonderful Finlandia. En ole kokeillut IHAN ITSE kotona katsoa, mutta se on 10 minuutin ohjelma. Finlandia soi taustalla ja suomalaisia jylhiä maisemia näytetään ruudussa. Mahtavaa!

Youtube-intoni on siis teoreettista tasoa, ainakin tässä vaiheessa. Kovin nopeasti ei tämän ikäinen ihminen ehdi eikä voi ryhtyä uusiin juttuihin, kun entisissäkin on tekemistä. Mutta tiedoksi vaan, että netissä on paljon huikaiseviakin juttuja.

Olin Arin luona tänään. Tärkeä keskusteluhetki hänen kanssaan, josta mieleni piristyi, iloistui ja rohkaistui. Ari keskittyi taas täysin siihen, mitä puhuin. Kaikki puolisot eivät tee niin.

Leikkasin Arin tukan, se oli pitkäksi venähtänyt jälleen. Istuimme parvekkeella pelakuitten keskellä. Oli suorastaan kuuma, kun aurinko paistoi eikä tuuli osunut lasi-ikkunoiden takia.

Sydämen asialla -ohjelma oli tänään surullinen, mutta jospa se seuraavalla kerralla iloksi muuttuisi. Olen iloinen, että minulla on tv tätä nykyä. Harvat ovat ohjelmat, joita seuraan, mutta sitä hauskempi on niitä muutamaa katsoa.

Sykemittarin kanssa lenkki kesti 22 minuuttia. Kaloreita paloi pari sataa. Juoksentelu sujui aika kivasti, mutta kävely sen jälkeen tuntui polvissa. Ei kiva. Alussa sydän jumpsutti 112 kertaa, annoin sen nousta 175:een pari kertaa matkan aikana. Vielä puoli tuntia lenkin jälkeen hiki tippui hiuksista, mikä tuntuu jossain mielessä ihan mukavalta.

Eilen kirjoitin Lupa särkyä -kirjan tekstistä. Siinä puhuttiin ammattilaisista, jotka voivat kyynistyä, jos rasitusten pino pääsee kasaantumaan. Minä olen oman elämäni ammattilainen ja tunnen kyynistyneeni aika lailla.

Surullinen mieli on päässyt valtaamaan mieleni joka sopukan. Tänäänkin jossain vaiheessa tunsin sen lonkeroiden luikertelun, mutta loppupäivästä se joutui väistymään. Erinäiset pienet ja isot asiat ovat virkistäneet mieltäni.

Pitäisi kunnostautua lähiaikoina siivouspuolella: kodin putsaus on vähän ollut tauolla ja se alkaa näkyä. Ehkä huomenna tai sitten perjantaina!

Huomisaamuna menen ruotsinkieliseen kansanopistoon kokemuskouluttajaksi. Perästä kuuluu, millainen reissu siitä tulee. Hyvä ystäväni on siellä suomenkielen virittelijänä ja minä menen hänen kutsumanaan.

Lopuksi vielä iloinen uutinen: sain Sanasto ry:ltä palkkion (alle 10e tilille!) siitä, että kirjaani on lainattu riittävän monta kertaa. Yhdestä lainasta kirjailija saa 4 senttiä ja kun summa ylittää kympin, verot pois ja summa kilahtaa kirjailijan tilille! Tuo oli pieni, kiva kannustus minulle!

Jos joku uusi lukijani ei tiedä kirjastani, niin tervemenoa kirjastoon lainaamaan ja nettiin katsomaan tietoa siitä. Tai sitten pyydä kirjastoasi tilaamaan se, ellei sitä ole hyllyssä. Kirjan nimihän on Rohkeasti eteenpäin! MS-tauti kapulana rattaissa.

Iloisiin kuulumisiin, arvoisa lukijani tänä kauniini kesäisenä iltana!

jk. Tänään harasin krassipenkin tallin päässä ja kylvin krassin siemenet multaan. Kastelin ja nyt odotan kasvua!