11.12.2012 - Mietteitä

Lumisadetta, pakkasta uuden mittarini mukaan -6,9 astetta - onneksi ulkona!

Rikastutin kaupungin kassaa jälleen yhdellä parkkisakkomaksulla. Eilen sain sakot ja maksoin heti pois, kun harmitti sen verran.

Nyt puolestaan pitkä teksti hävisi, kun painoin jotain näpykkää. Olin muka tavallista kekseliäämmällä tuulella ja kirjoitin lennokkaasti. Parhaat jutut häviävät useammin kuin huonot. Johtuu kai siitä, että suurin osa jutuistani on erinomaisen hyviä, hah.

Kuva kertokoon puolestaan eilisestä sakkojen jälkeisestä päivästä. Sakot sain terveysaseman edessä jo aamulla. Kurvailin ympäri korttelia sata kierrosta parkkipaikkaa etsien, mutta pakko oli tunkea kärry liian lähelle suojatietä. Lopun arvaamiseen ei mielikuvitusta tarvita. Liisa Lappunen antoi kynän sauhuta.

Lääkäri puolestaan totesi minut terveeksi kuin pukki verikokeen, kuuntelun ja sydänkäyrän perusteella. Yskiminen jatkuu ja muut flunssaoireet kylkikipuineen, joten lienevätkö astmaoireita. Hoitajan luona itkin ja tunsin itseni avuttomaksi, hylätyksi ja kurjaakin kurjemmaksi.

Rupean varmaan opiskelemaan. Sain ajatuksen terapiassa tänään, ja sanoin terapeutille, että tulen jälleen viikon päästä, ellen ole jo aloittanut kouluttautumista.

Pitäisi vain keksiä, mitä voisin opiskella. Olen jakanut tähänastiset evääni ja vähän velan puolellekin on vissiin mennyt. Takki on tyhjä, taskuineen päivineen.

Olisi pakko tankata, että varasto täyttyisi ja taskuihin kertyisi jaettavaa. Rukoilen, että Jumala avaisi jotain, mikä tuntuisi selkeästi omalta. En pane hanttiin, jos joku muukin rukoilee.

Saunan jälkeen on mukava "kotoilla" ja katsella vihreitä kynttilöitä, joita ostin eilen. Tarvitsin toivon väriä.

Soitin perheystävämme kanssa ja hän kertoi ohranorasjauheesta, josta saa voimia ja veriarvot paranevat. Ymmärtääkseni elimistön happotasapaino muuttuu orasjuoman ansiosta. Ainakin omani on liian hapan.

Aloitin ohranorasjauheen nauttimisen tänään. Vihreää jauhetta neljäsosateelusikallinen veteen sekoitettuna.

Tuttavamme kertoi, että vajaan viikon käytön jälkeen hänestä tuntui, kuin "hevonen olisi potkaissut persuuksille".

Hevosen potkua odotellessa painelen nukkumaan. Hyviä unia sinullekin, arvoisa lukijani!

jk. Amy luki meille Saarnaajan kirjan kaikki 12 lukua eilen, ja sitä oli mukava kuunnella. Saarnaaja, Daavidin poika Salomo, kehotti meitä nauttimaan jokaisesta hetkestä ja iloitsemaan kaikesta hyvästä, mitä Jumala on meille antanut. Meillä on vain tämä hetki.