08.11.2011 - Pohjoisesta tulee kultainen hohde

Kirkas päivä pitkästä aikaa. Taitaa tulla pakkanen! Otsikko Jobista.

Nousin pitkästä aikaa ennen kahdeksaa, ja niinpä olenkin ehtinyt touhuta kaikenlaista. Vaihtelu päivärytmiin on tarpeen ja virkistää.

Lähdin uimaan, varasin pyykkituvan mennessäni. Vein pussillisen kutomisia Kristilliseen kirjakauppaan, jonne voi viedä Romanian lapsille joulupakettitavaraa. En jaksanut tänä vuotta tehdä kokonaisia paketteja, vaan vein kutomiani pipoja, sukkia ja lapasia. Viime vuonna varasin kynäkoteloita, kampoja ja sellaista, ja kärräsin ne kaikki kaappeja täyttämästä. Perjantaihin on aikaa, jos joku muukin innostuu samaan.

Olin niin varhain liikkeellä, ettei kristillinen ollut vielä auki, mutta koputtelin ikkunaan, ja siivooja tuli hakemaan kassini. Tuskailin jo, pitääkö se raahata mukana uimapaikalle.

Uimassa tapasin tutun rouvan ja haastelimme, kunnes hänelle tuli kiire töihin. Merivesi on aina vaan seitsemän asteista, mutta lämpö laskee varmasti heti pakkasen kouraistua.

Tein tavallista perusteellisemman siivouksen kotona. Kannoin mattoja ulos, petivaatteita myös. Imuroin, pesin lattiat. Isoja mattoja en vienyt, turha uutteruus siivousalalla ei ole himohommaani.

Uimareissulla näin erään kirpparin ikkunassa kattolampun, jonka halusin tupani kattoon toiseksi lampuksi. Iltapäivällä kävin hakemassa, en kylläkään ikkunassa olevaa, vaan toisen. Ostin myös kolme valonestoverhoa. Sellaisia tönkköjä, sinivalkoraitaisia. Niille löytyy käyttöä itselläni ellei Tero tai Petri tarvitse. Arabian pikku lautanen tarttui myös käteen.

Jotain jäi, vaikka paljon tavaraa toin. Velkaa nimittäin kaksi euroa. Vien huomenna, kun menen uimaan.

Vaihdoin verhon työhuoneeseen, ja vastaavasti tuvan ja eteisen välille keplottelin valkoisen pitsilakanan. Siihen piti ommella kuja verhokiskoa varten. Keittiön verhojen keskelle siirsin pitsiverhon, joka oli aiemmin työhuoneessa.

Leipä ja pulla olivat aivan lopussa, koska olin syönyt kaiken. Keitin pari litraa ohraryynipuuroa. Tein siitä sämpylöitä. Puuroa jäi vielä, ehkä leivon siitä toiste tai syön puuron puurona. Pyörittelin pullia, tein saksilla ristiviillon taikinaan voitelun jälkeen. Laitoin nokareen voita ja raesokeria.

Eiliseen pyhäkouluun ei tullut ainuttakaan lasta. Joka paikasta lapset häviävät pyhäkouluista. Ajan merkki!?

Minä siirryin sen sijaan viereiseen tilaan, jossa on itseäni nuorempien naisten raamattupiiri. Olin pari tuntia hyvässä seurassa. Luimme Raamattua ja jaoimme asioita rukouksin ja muuten.

Tänä iltana piakkoin kokoontuu oma raamikseni. Mukavaa! Ihanaa, kun koti on siisti. Emäntä samoin. Kävin saunassa ja kuurasin itseni perusteellisesti.

Pihalta olen vähitellen hinannut kukkapurkkeja pois, sitä mukaa kuin kukat ränsistyvät. Orvokit ja pelakuut kukkivat innokkaasti. Pian pakkanen puraisee niitäkin.

Varastosta hain jokin aika sitten viime vuotisen kuivan kanervan, ja se on aivan sievä. Mitä turhia uutta ostamaan. Varsinkin, kun kukkarosvo on bongannut meidän talot. Viereisen talon rapusta oli viety iso kukkalaatikko, samoihin aikoihin kuin minulta vietiin kaksi kukkaa viikon välein. Ikävää. Ainakin rosvolle, jos jää kiinni.

Pidän tiistain ja torstain kotipäivinä, toisin sanoen en käy sairaalassa. Ari oli eilen hyväkuntoinen. Hän oli sitä mieltä, että lämpö nousi ehkä tunteiden palosta! Luin hänelle uuden kirjan yhtä osaa. Hän kuunteli intensiivisesti. Sen jälkeen ampaisimme vielä kirkkoon, joten Ari rasittui liikaa.

Jatkan kirjan työstämistä ehkä torstaina. Tai huomenna. Tai perjantaina.
Tai käytän siihen koko lauantain :)

"Pyhien ylistysvirsi
on syntien tunnustaminen."
-Joku viisas sanonut. (en minä)

Iloa iltaasi, auvoa aamuusi, arvoisa lukijani!