07.08.2011 - Meni kirkkoon mummo ja lapsi!

Aamupäivällä ei sada, illalla satoi.

Saran perhe tuli vasta yöllä luokseni nukkumaan, kun hääjuhla oli päättynyt. Tapasin Saran siis vasta aamulla. Keitin aamupuuron neidille ja rivakasti hän risti kätensä, kun siunattiin ruoka.

Minulla on lastenlautanen, jossa istuu lintu reunalle. Sara sanoi sitä kukoksi. Jyrki viestitti, että kotimatkalla he olivat lukeneet kirjaa Saran kanssa, ja ainakin pingviini ja pöllö olivat olleet "kukkoja".

On ihana seurata pienen lapsen kehitystä ja kasvua. Kirkkoon menimme rattailla ja matkalla ehdimme käydä puistossa keinumassa ja juttelemassa erään äidin ja pikkuisen tytön kanssa. Sara olisi halunnut keinua lisää, mutta lähti kirkkoon mielellään.

Tytöstä huomasi, ettei hän ollut ensi kertaa kirkossa. Kun kanttori soitti välisoittoa, Saran mielestä olisi pitänyt veisata, sillä hän viisoi virsikirjaa siihen malliin.

Kesken saarnan Sara nukahti. Hän nojasi liikuttavasti nukkeensa, ja nostin hänet kirkon penkille nukkumaan villapaitani päälle. Hän nukkui kotiin asti ja vielä kauan sen jälkeenkin.

Menimme Arin luo yhdessä Saran ja muun perheen kanssa. Sarakin hieroi käsiään, kun muut laitoimme desinfiointiainetta käsiimme. Sara silitti paappaansa, vaikka hän kyllä pelkäsikin välillä, kun Asi yskii ja nauraa niin voimallisesti. Pienen lapsen on vaikea ymmärtää paapan metelöintiä.

Kun menimme pihalle, Sara sai istua paapan sylissä pyörätuolissa. Sitten olikin hyvästien aika, luimme yhdessä Herran siunauksen ja Sarakin näytti ylen tyytyväiseltä.

Ari yski seuraavan tunnin ihan mahdottomasti. Mutta sitten loppui yskiminen ja hän nukkui tunnin. Kun menimme sisälle ja laitoin hänet vuoteeseen, hän nukahti varmaan heti, sillä minä lähdin saman tien. Minun on hyvä mieli lähteä, kun näen, että hän jää tyytyväisenä ja väsyneenä levähtämään, eikä hänellä ole mitään hätää.

Illalla tapasin Amekkia ja selvitimme vaatekaappiemme siseltöä. Rukoilimme johdatusta tuleviin tapahtumiin, mitä meillä on edessä ja kiitimme raamiksestamme, joka on suuri Herran lahja meille naisille, jotka siinä olemme mukana.

Tero on saanut tavaransa perille ja palaa tänä iltana kotiin. Opiskelu alkaa parin viikon päästä, joten hän on vielä kanssani hetken aikaa. Toivon, että pääsemme vielä mustikkametsään yhdessä.

Siunausta alkavaan viikkoosi, arvoisa lukijani!

jk. Makkaran syönti ja kakun mussutus ei ole ollut hukkaan heitettyä energiaa. Keväiset farkut ovat kutistuneet, joten minun on sanottava makkaroille näkemiin ja hyvästi.

jk2. Kun näin valkoisen kukkivan pensaan sairaalan puistossa, lauloin pitkään sen jälkeen Uralin pihlajaa, vaikka yritin monta kertaa vaihtaa levyä. Nuo herkät kukkaset olivat kuin morsiushunnusta.