14.09.2009 - Kesä jatkuu, vaikka on syksy

Varjossa viileää, auringossa täysi kesä.

Onnea ja runsasta Jumalan siunausta meidän esikoispojalle, Jyrkille, jonka kuva on etusivulla! Saisinko Jyrki, sinne, tuoreemman kuvan ;) Hän täyttää tänään, hm, on miehen iässä jo. Vain hetki sitten hän oli punanaamainen pallero synnytyslaitoksella. Muistan hetken, jolloin minusta tuli äiti. Se oli hetki, jolloin tajusin: "Minulla on lapsi vastuullani. Nyt en tee mitään ottamatta tätä lasta huomioon." Se oli huima tunne.

Tero lähti aamulla ensimmäisiin ylioppilaskirjoituksiinsa jännittyneenä. Viisi ja puoli tuntia hän oli kirjoittanut kynä sauhuten psykologian kysymyksiin. Kaikki mehut olivat menneet, sen huomasin, kun tapasin hänet töiden jälkeen. Perjantain ruotsin kirjoittaminen menee varmaan vähemmällä jännityksellä.

Luin Pohjalaisesta erään omaisen kertomaa hänen vuosi sitten kuolleesta isästään. Isä olisi halunnut kahvia vähän ennen kuolemaansa, mutta hän ei saanut, kun ei ollut juuri silloin kahvin aika. Itkin, kun luin. Ei riitä sanoja kertomaan, miten kolkkoa ja kylmää ihmisen kohtelu voi olla. Sairaat, heikot ja avuttomat on helppo tyrmätä ja ohittaa.

Jeesus vetoaa meihin Matteuksen 25. luvussa:
34. Silloin Kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: 'Tulkaa, minun Isäni siunatut, ja omistakaa se valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta asti.
35. Sillä minun oli nälkä, ja te annoitte minulle syödä; minun oli jano, ja te annoitte minulle juoda; minä olin outo, ja te otitte minut huoneeseenne;
36. minä olin alaston, ja te vaatetitte minut; minä sairastin, ja te kävitte minua katsomassa; minä olin vankeudessa, ja te tulitte minun tyköni.'
37. Silloin vanhurskaat vastaavat hänelle sanoen: 'Herra, milloin me näimme sinut nälkäisenä ja ruokimme sinua, tai janoisena ja annoimme sinulle juoda?
38. Ja milloin me näimme sinut outona ja otimme sinut huoneeseemme, tai alastonna ja vaatetimme sinut?
39. Ja milloin me näimme sinun sairastavan tai olevan vankeudessa ja tulimme sinun tykösi?'
40. Niin Kuningas vastaa ja sanoo heille: 'Totisesti minä sanon teille: kaikki, mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle'.
41. Sitten hän myös sanoo vasemmalla puolellaan oleville: 'Menkää pois minun tyköäni, te kirotut, siihen iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä.
42. Sillä minun oli nälkä, ja te ette antaneet minulle syödä; minun oli jano, ja te ette antaneet minulle juoda;
43. minä olin outo, ja te ette ottaneet minua huoneeseenne; minä olin alaston, ja te ette vaatettaneet minua; sairaana ja vankeudessa, ja te ette käyneet minua katsomassa.'
44. Silloin hekin vastaavat sanoen: 'Herra, milloin me näimme sinut nälkäisenä tai janoisena tai outona tai alastonna tai sairaana tai vankeudessa, emmekä sinua palvelleet?'
45. Silloin hän vastaa heille ja sanoo: 'Totisesti minä sanon teille: kaiken, minkä olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle'.
46. Ja nämä menevät pois iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään."

Monesti mietin, näenkö toiset ihmiset, kuten tulisi. En varmasti aina näe tai jaksa huomata. Koska näin on, tarvitsen armoa ja anteeksiantamusta. Se luvataan Raamatussa kaikille, jotka tunnustavat olevansa rakkaudettomia ja kylmiä toisia kohtaan. En minä ainakaan kykene enkä jaksa rakastaa toisia, kuten pitäisi. Saan kuitenkin pyytää lisää rakkautta. Jumala kykenee korjaamaan virheet, jotka minä teen. Sen takia tarvitsen Jeesusta. Hän on jo maksanut hinnan minusta Golgatalla. Jokaisesta on hinta maksettu, lahja on vain otettava vastaan, että se tulee omaksemme.

Olen tyytyväinen, että flunssani oireet hävisivät. Varmuuden vuoksi kävin uimassa meressä aamupäivällä. Se on hyvä keino pöpöjen kötistämiseksi. Samalla kävin napsimassa tyrnimarjoja rannalla. Minua ei huvittaisi sairastua.

Otin kuvan Strampenin terassista ohi pyöräillessäni. En siis suinkaan ollut terassilla istuskelemassa, vaan söin silmilläni kauniita kukkaistutuksia kuten olen tehnyt ennenkin siitä kulkiessani.

Rakastan työtäni lasten kanssa! Tänään eräs pieni tyttö suorastaan hyrisi, kun halasin häntä tervetulleeksi ilttikseen. Hän sanoi, että on ihanaa tulla, kun täällä halataan. Toivotin enkeleitä matkalle, kun samainen tyttö lähti yksin soittotunnille. Näin, miten hänen kasvonsa loistivat onnesta!

Saimme lisätyövoimaa työpaikalle, ja se on suuri ilonaihe. Mukava työpaikka, suloisia lapsia, kivoja työkavereita! Mikäs sen mahtavampaa. Siitä tiedän, että olen uupunut, jos työkaverien naamataulu alkaa ärsyttää. Vika ei ole silloin heissä, vaan itse tarvitsen vapaata.

Tänään oli kakkosten pyhäkoulun vuoro. Lapset ovat ahkeria laulajia, joten me lauloimme monta laulua. Rukoilimme ja kerroin Danielista leijonien luolassa, saman kuin perjantaina ykkösille. Jaoin innokkaille taiteilijoille tehtäviä: tarvitsen orjan, nuoren miehen, vanhan parrakkaan miehen ja kamelin seuraavaa kertaa varten. Jokaiselle halukkaalle jokin homma. Työt pitää olla valmiina perjantaiksi. Pitääkin muistaa etsiä riittävästi pahvia heidän töitään varten, ja hmmm, partaa!

Viiden jälkeen kurvasin kodin kautta iltapyhäkoulua pitämään. Otin soittimia ja kitaran mukaan. Kerroin lapsille Bartimeuksesta. Otin vähän "evästä" Helenan pitämästä opetuksesta lauantaina. Havainnollistaminen on todella tärkeää, että opetus menee perille. Sitä paitsi itsellänikin on mukavaa, kun heittäydyn milloin mihinkin rooliin.

Takassa on tulet, kynttilöissä samoin ja teevesi kiehumassa. Itse asiassa melkein kuiviin ehti kiehua, kun unohdin koko veden. On lukemisen aika. Huomenna menen Arin luona käymään.

Hyvää yötä, arvoisa lukijani! Nuku hyvin!