15.09.2009 - Huikaisevan kirkas päivä!

Yöt viileitä, päivät helteisen kuumia auringossa.

Yläkuvassa on:
a) kettu pyöräilemässä?
b) joku on matkalla saunaan vasta/vihta kyydissä?
c) kettu takatuupparissa?
d) minä tulossa kranssivärkit pyörän perässä uimasta?

Vastauksen kerron vain, jos joku ei arvaa oikeaa vaihtoehtoa sen jälkeen, kun on lukenut ajankohtaiseni.

Aamulla hilpaisin töihin sairaalan kautta. Ari oli iloinen ja hyväkuntoinen. Sänky oli käännetty valoa eli ikkunaa kohti, niin että hän voi nauttia siitä. Rukoiltuamme ja kuulumiset vaihdettuamme jätin hänet kuuntelemaan Tapani Suonton kirjaa "Lauri". Kirja kertoo Lauri Jakkilan elämästä. Rappiokaveri tuli uskoon ja löysi itsensä Pohjois-Koreasta, jossa häntä kohdeltiin valtiovieraana. Kukapa olisi uskonut sitä sen jälkeenkään, kun mies oli jo uskossa? Olen lukenut kirjan joitakin vuosia sitten.

Sikainfluenssa on pysynyt loitolla, mutta yllättäen virusperäistä aivokalvontulehdusta on runsaasti Vaasassa, jopa eräällä työkaverilla. Lapsia oli koulusta pois useita, ei tosin ilttiksestä. En tiedä, minkä sortin flunssaa koulumme oppilaat potevat. Itsehän olen terve kuin pukki, toistaiseksi.

Kävin napsimassa tyrnimarjoja meren rannan pusikosta sen jälkeen, kun olin uimassa. Täytyy varmistaa selusta, vai sanoisinko sisusta. On hyvä rukoilla Jumalalta varjelusta, mutta on tehtävä myös itse mitä voi.

Minusta on tullut nuuka. Tai siis olen edelleen sitä. Kun haluan kirjastosta kirjan, joka on juuri nyt lainassa, voin varata sen. Kun se saapuu, maksan siitä euron, kun noudan sen luettavaksi. Ehei, mieluummin käyn kyttäämässä haluamaani teosta aika ajoin. Tai ainakin muutaman kerran. Sitä paitsi noilla reissuilla käteeni tarttuu aina pari muuta kirjaa, joten reissut eivät ole turhia. Nyt kyttäysvuorossa on Vainion Kotini on linnani -kirja.

Olen kehitellyt teorian kirjojen suhteen.
- Jos kirja on hyvä, se on naisen kirjoittama.
- Jos sen on mies kirjoittanut, ja se on siitä huolimatta hyvä, olen iloisesti yllättynyt.
- Mikäli opus on tylsä, en ihmettele: sen on mies kirjoittanut.
- Joskus kirja on törkeä, ja arvaan, että nainen on sen takana.

Kirjat ovat siis täysin yllätyksellisiä riippumatta siitä, kumpaa sukupuolta kirjoittaja on! Ihan oikeasti miehet kirjoittavat usein minulle liian teoreettisia kirjoja.

Mielessäni muhii seuraava mielipidekirjoitus, mutta en ole selättänyt aihetta vielä. Se koskee vanhusten hoitoa, ylipäänsä toisen ihmisen kuuntelemista. Elämme korkean elintason maassa, mutta kuolevalle ihmiselle ei voida tuoda kahvikupillista, koska EI OLE SEN AIKA. On tämä maailma kylmä ja sairas.

Varasin aamulla mukaani pensassakset. Päätin tuoda meriheiniä tai jotain vastaavia törökkeitä ja kehitellä jotain rinkulaa niistä. Kävi mielessäni niitä takapihalla väännellessäni: "Mitä jos minun olisi pitänytkin ryhtyä kukka-alalle? Puutarhuriksi, floristiksi?" Rinnassani töyssähti, kun pohdin, olenko suorastaan erehtynyt ammatinvalinnassani.

Vertasin tekelettäni mielessäni OIKEAN puutarhurin, Merjan, tekemiin, ja huokasin helpotuksesta: puutarha-ala ei menetä mitään, kun pysyn poissa sieltä. Mutta itse tulen hyvälle mielelle, kun kykenen väkertämään jotain koristeiden tapaisia IHAN ITSE.

Kotona peruskuviot menossa: takassa ja kynttilöissä tulet, Tero iltapalalla, minä kirjoittelen ennen kuin rukoilemme ja menemme nukkumaan. Huomenna on ekaluokkalaisten kouluun siunaaminen. Menen heidän kanssaan siunattavaksi, ellei joku estä. Jos estää, menen sittenkin. Samalla on koulumme syysjumalanpalvelus.

Toivotan hyviä unia sinulle, hyvä lukijani!