12.09.2009 - Pyhiskoulutuksessa päivä

Hieno sää, aurinko paistelee.

Aamulla suunnistin Rekon ja Tarjan kanssa pyhiskoulutukseen Hyllykalliolle. Sain istua kyydissä, joten hyödynsin aikaa kutomalla vauvannuttua Etiopian keskosvauvalle. Pitäisi vähitellen lähettää nuttuja eteenpäin. On mukava tehdä hyödyllisiä kutomuksia, vaikka aika vähän olen kutonut viime aikoina.

Olin rukoillut, ettei menoni koulutukseen olisi turha. Voimia ei ole hukkareissuihin. Jumala vastasi rukoukseeni, ja tunsin olevani oikeassa paikassa. Näkyni lapsityön tärkeydestä vahvistui. Helena Vähäkangas ja Suvi Lehtimäki antoivat oivallisia eväitä työn tekemiseen. En nyt jaksa jakaa niitä tässä, mutta tulin hoidetuksi Sanan alla.

Sanoin eilen Arille, etten tule tänään käymään. Liki on, etten mene sairaalaan sittenkin. Menisin, mutta en jaksa. Tuntuu surkealta, että vaivaiset 25h/vk työpaikalla vievät kaikki voimani. Tietysti minua kuluttavat monet sairaudet lähipiirissä myös. Haluaisin jaksaa enemmän! Erityisesti haluaisin jaksaa viettää aikaa Arin kanssa.

Minulla on liikaa kokemusta siitä, että menen Arin luo enkä jaksakaan kohdata Arin avuttomuutta. Usein en tunnista voimieni vähyyttä etukäteen. Siellä vasta tajuan, mutta silloin on myöhäistä. Siis on paras kerätä voimia huomista varten. Huomenna menemme kirkolle Kohtaamispaikalle, olen jo tilannut invataksin matkaa varten.

Kun palasin Hyllykalliolta iltapäivällä, sain jonkinlaisen siivouskohtauksen tapaisen, joita ei ole ollut pitkään aikaan. Kiersin talon ikkunoita ulkopuolelta ja pesin ne. Sen verran raivoisasti, että eräs osa hajosi ikkunalastasta. Muistat ehkä, että teen työn PIKAISESTI, en siedä mitään näpertelyjä ja jahkaamisia, jos satun ryhtymään johonkin.

Samaa kyytiä tyhjensin tuhkat takasta ja saunan pesästä ja leivoin sämpylöitä. Yläkuvassa muutama niistä. Positiivisesti ajateltuna leivoin Sulo-Nallen ja sydämen. Jos joku näkee sämpyläparkani kielteisessä valossa, niin leipomuksista tuli epämääräisiä möykkyjä. No, syöty ne on joka tapauksessa jo. Tein pullaakin, hyvin kevyellä kaavalla.

Terolla alkoivat syksyn yo-kirjoitukset ruotsin kuuntelulla. Maanantaina hän kirjoittaa psykologian ja perjantaina ruotsin kirjallisen kokeen. Keväällä neljä ainetta lisää. Kesäkuun alussa juhlimme, jos kaikki menee hyvin.

En ole saanut jatketuksi raivaustöitäni asuntomme suhteen. Roskat sentään kulkeutuvat roskikseen, mutta kaapeissa olisi varmasti kirpputorille vietävää edelleen. Jahka innostus iskee, niin jatkan kodin purkua. Se on samalla terapeuttista puuhaa. Minusta tuntuu hyvälle ajatus muutosta pienempään asuntoon jossain vaiheessa.

Tero kolistelee puiden kanssa kellarissa. Sytytämme taas takkaan tulet, kynttilät jo luovat valoa olohuoneen hämärään. Menen pulliani maistelemaan, ja jos saan hinatuksi itseni lenkille, se olisi suuri voitto.

Joka tapauksessa toivotan hyvää lauantai-illan jatkoa sinulle, arvoisa lukijani!