Kategoriat: Ajankohtaista

Päivän satoi, mutta illalla sää kirkastui ja aurinko paistaa!

Ensimmäinen työpäivä oli suunnittelupäivä. Pitkin päivää satoi, mutta illansuussa tuli kaunis sää. Lähdin pyöräilemään illalla Arin luo ja kauppaan. Eräällä ystävällä on tänään syntymäpäivä, joten ostin hänelle ruusuja ja menin viemään pyörällä.

Siellähän menikin sitten hyvä tovi kahvikupposten ääressä. Rukoushetken jälkeen tulin kotiin ja käväisin mustaviinimarjapensaalla. Tässä sinullekin oivallinen resepti:

MUSTAVIINIMARJOJA KIPON POHJALLE (tai muita marjoja)

KAURAHIUTALEITA PÄÄLLE SOPIVA KERROS

JUGURTTIA PARAHULTAINEN LORAUS PEITTÄMÄÄN KAIKKI ALLEEN

JA SITTEN VAIN POPSIMAAN : )

Liekö itselläni jokin vitamiinivajaus, kun minuun iski oikein himo syödä edellämainittua herkkua, kun puolivahingossa kokeilin. Sitä paitsi olen tosi iloinen, etten saa oireita noista marjoista, joten senkin takia tuntuu ihanalle syödä niitä.

Nyt on 61 sivua kirjoitettuna kirjaa ajatellen. Otin kopioita sivuista tänään, että saan lueskella ja etsiä virheitä. En osaa sanoa, missä vaiheessa kirjoittaminen on nyt, mutta hyvällä alulla, sanoisin.

Oikolukijani on tämän viikon poissa kuvioista, joten nyt on aikaa taas kirjoitella uusia tarinoita sikäli kuin ehdin ja on voimia. Tein pe-la niin tiiviisti kirjoitushommia, että sunnuntain oli ihan pois pelistä. Arin luona sitten itkeä tillitin ja vähän enemmänkin, niin että sain itseni tasapainoon.

Huomaan totisesti, että jouduin prosessiin kirjan myötä, ja kaikenlaista metkaa on jo nyt sattunut kirjoittamisen ohessa, joten mielenkiinnolla odotan jatkoa.

Huomenna alkaa juniorin lukion toinen vuosi, ja lapset aloittavat työpaikallani koulun ja siten myös tulevat hoitoon iltapäivällä. Tapaan tytärtäkin huomenna kaupungilla. Lauantaina hän muuttaa miehensä kanssa Helsinkiin, joten vieläkin on muuttohässäkkää. Nuoripari on saanut ihanan opiskelija-asunnon huippupaikalta Pasilasta, ja ovat innolla muuttamassa.

Itseäni lohduttaa, että meidän esikoinen asuu Helsingissä vaimoineen, joten nuorten ei tarvitse edes aivan kaksin lähteä suureen maailmaan, vaikka voi olla, että toistensa seura riittää heille mainiosti tässä vaiheessa.

Pitää tässä mennä vielä tekemään yksi marja-annos, ettei painokäyrä käänny laskuun, mikä olisi tosin vain toivottavaa, mutta vaikuttaa epätodennäköiseltä.

Siunattua syksyn alkamista jokaiselle lukijalleni!

Vuosi sitten tytär lähti Skotlantiin. Tämän kuvan kanssa olen tehnyt surutyötä viime talven